EU-asiantuntija: Diili EU:n ja Britannian välillä voi jäädä solmimatta

”Ilman sopimusta on parempi vaihtoehto kuin huono sopimus.” Tämä on lause, jota Britannian pääministeri Theresa May on toistanut ennen Britannian ja EU:n välisten brexit-neuvotteluiden käynnistymistä. Talouden näkökulmasta käsittämättömän toteamuksen on toivottu olevan vaaliretoriikkaa 8.6. pidettävien parlamenttivaalien alla. Lauantai-illan terrori-iskusta huolimatta Britannian vaalit pidetään torstaina.

Britannian kansalaisten tuki brexit-prosessille on tällä hetkellä huomattavasti suurempi kuin noin vuosi sitten järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä. Nämä mielipidemittaukset eivät tosin kerro, millaisen EU-eron kansalaiset haluavat.

Taloudelliset vaikutukset eivät ole olleet konservatiivipuolueella päällimmäisenä mielessä brexit-kantoja laadittaessa. Jos puolue voittaa selvästi nykyistä enemmän paikkoja vaalien jälkeen, pääministeri May saanee lisää liikkumatilaa myös tuleviin EU-eroneuvotteluihin. Siitä, miten hän liikkumatilan käyttää, ei ole selvyyttä. Paljon riippuu siitä, miten konservatiivien tiukanlinjan ”takapenkkiläiset” pärjäävät vaaleissa ja millaiseksi Mayn hallitus muodostuu. EU-eroa jopa ilman sopimusta ajavien ääni ei välttämättä hiljene.

Lähtökohtaisesti EU:n ja Britannian neuvotteluprosessi kattaa kolme vaihetta: neuvottelut varsinaisesta EU-erosta, Britannian EU-eron ja uuden kauppasuhteen voimaantulon välisestä siirtymävaiheesta sekä uudesta taloussuhteesta.

EU27-maat ovat valmistautuneet EU-eroneuvotteluihin järjestelmällisesti ja yhtenäisyys on näkynyt niin sanoissa kuin teoissa. Maat ovat sopineet, että varsinaista EU-erosopimusta tärkeämpään toiseen vaiheeseen eli neuvotteluun uudesta taloussuhteesta siirrytään vasta siinä vaiheessa, kun varsinaisissa eroneuvotteluissa on tapahtunut riittävää edistystä. Britannian hallitus on vastustanut tällaista järjestystä ja haluaisi neuvotteluita käytävän enemmän limittäin.

Pääministeri Mayn uhmakas toteamus EU-erosta ilman sopimusta näyttää tällä hetkellä mahdolliselta, joidenkin mielestä jopa todennäköistä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kahden vuoden sisällä maaliskuun lopussa 2017 Britannian antamasta EU-eroilmoituksesta ei olisi lyöty lukkoon eron ehtoja eikä käsitelty siirtymävaihetta EU-jäsenyyden ja uuden tulevan suhteen välillä eikä neuvotteluita olisi sovittu jatkettavan yksimielisesti.

”Britannian EK:n” CBI:n hallituksen puheenjohtaja on julkisesti arvioinut, että on 50 prosentin mahdollisuus, ettei edes ensimmäisen vaiheen neuvotteluita saada vietyä loppuun ja erosopimusta Britannian ja EU:n välillä ei synny. Tilanne aiheuttaa suurta huolta Britannian elinkeinoelämän keskuudessa ja yrityksiä niin Britanniassa kuin muuallakin on jo neuvottu varautumaan myös tähän kaikista huonoimpaan vaihtoehtoon.

Mitä epäonnistuminen erosopimusneuvotteluissa tarkoittaisi kaupan kannalta?

Britannia eroaisi automaattisesti EU:sta ja kauppaa alettaisiin käydä Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen pohjalta. Tämä puolestaan tarkoittaisi muun muassa tulleja ja määrällisiä rajoituksia EU:n ja Britannian välisessä kaupassa. Tullien taso vaihtelisi huomattavasti. Ruokatuotteilla se olisi keskimäärin 14  ja autoilla 10 prosenttia. Autojen komponenttien kohdalla tullien taso olisi 3 prosenttia, mutta autonosia voidaan viedä rajan yli useamman kerran ennen lopullista kokoonpanoa.

Monimutkaisten alihankintaverkostojen vuoksi tullien vaikutusta kauppaan on haastavaa arvioida. Kauppa Britannian ja EU:n välillä tulisi ainakin väliaikaisesti huomattavasti vähenemään ja kuluttajat Britanniassa kokisivat arjessaan EU:sta tulevien tuotteiden kallistumisen ja vastaavasti myös Britanniasta tuotujen tuotteiden hinta EU-maissa nousisi.

Iso-Britannia on tekemässä EU:n lainsäädännöstä kotimaista sääntelyä. EU:n sisämarkkinasta lähteminen mahdollistaa briteille kuitenkin EU:sta poikkeavan lainsäädännön rakentamisen. Sääntelyn eriytyminen ajan mittaan onkin todennäköistä, mikä aiheuttaa yrityksille niin Britanniassa kuin EU:ssakin uusia kaupanesteitä.

Britannian EU-erosopimuksen kariutumisen vaikutukset olisivat Britanniassa vielä selvästi EU:ta dramaattisemmat. EU on maan suurin vientimarkkina ja tullit koskisivat monia sen tärkeitä vientisektoreita. Seuraukset tuntuisivat varmasti myös Suomessa, vaikka suorat taloudelliset vaikutukset jäisivät meillä todennäköisesti monia muita EU-maita vähäisemmiksi. Yksittäisille suomalaisyrityksille merkitys voisi kuitenkin olla huomattava.

Kaikkien pitää tehdä työtä sen eteen, ettei Britannian jyrkkä EU-ero ilman sopimusta toteudu. Siihen on kuitenkin syytä varautua myös meillä.