EU:n elpymispaketti – katsetta eteenpäin

Eduskunta hyväksyi äsken EU:n elpymisvälineen pitkän ja monivaiheisen poliittisen keskustelun jälkeen. Suomen elinkeinoelämän näkökulmasta päätös hyväksyä elpymisväline ja samoin siihen kytkeytyvä EU:n monivuotinen rahoituskehys oli ehdottoman oikea, kun vertaa sitä nyt pöydällä olleeseen vaihtoehtoon paketin hylkäämisestä.

Tämä siitä huolimatta, että viime kesällä nopealla aikataululla kasattu kompromissiratkaisu elpymisvälineestä on kaukana ihanteellisesta. Ratkaisun elvyttävä vaikutus on epätasainen ja akuuttiin koronatilanteeseen nähden hidas. Lisäksi lainojen takaisinmaksua varten on suunniteltu EU:lle omia tulonlähteitä, joita usein kutsutaan EU-veroiksi. Myös näihin liittyy paljon avoimia kysymyksiä ja riskejäkin Suomen kilpailukyvylle ja kokonaisverorasitukselle.

Suomi liittyi EU:hun 26 vuotta sitten. Tuolloin jäsenyyden perusteluina esitettiin erityisesti taloudellisia näkökohtia. EU-maat olivat silloin ja ovat edelleen Suomen ylivoimaisesti tärkein vientimarkkina. Tiiviimpi kytkeytyminen niihin sekä tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus ovat hyödyttäneet Suomea paljon. Samalla monet näkivät EU-jäsenyydessä myös laajemman, ulko- ja turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden – Suomen peruuttamattoman kytkeytymisen osaksi läntisten demokratioiden yhteisöä, josta Suomi voisi saada tarvittaessa korvaamatonta apua.

Nämä perustelut EU-jäsenyydelle ja aktiiviselle osallistumiselle EU:n päätöksentekoon ovat edelleenkin pätevät. EU-alue on ylivoimaisesti tärkein vientimarkkinamme, ja on yrityksillemme aivan olennaista pitää huoli tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta ja reiluista pelisäännöistä. Näihin vaikutamme parhaiten olemalla aktiivinen toimija EU:n päätöksenteon ytimessä – ei ulkokehällä, jonne elpymispaketin hylkääminen olisi Suomen väistämättä heittänyt. Suomen on tuotava yhteisiin pöytiin selkeät omat näkemyksensä ja tavoitteensa. Meidän on vaikutettava Euroopan suuntaan yhdessä samanmielisten kumppanien kanssa.

Mutta miten tästä eteenpäin? Nyt on ensinnäkin käännettävä katsetta kauemmas ja varmistettava elpymisvälineen varojen tehokas käyttö. Koronakriisi on koetellut monia Euroopan maita rajusti myös taloudellisesti, ja kasvunäkymät uhkaavat jäädä selvästi mm. USA:ta heikommaksi lähivuosina. Elpymisvälineen rahoituksella voidaan nostaa Euroopan kasvupotentiaalia sekä kiihdyttää digitalisaatiota ja ns. vihreää siirtymää. Molemmat ovat tärkeitä alueita, joissa Euroopan täytyy lähivuosina parantaa juoksuaan huomattavasti. Tämän vuoksi varojen tehokasta kohdentumista tulevaisuuden kasvun luomiseen on seurattava herkeämättä.

Euroopassa on samalla aloitettava kattava keskustelu talouspolitiikan tulevaisuudesta. Nyt hyväksytty elpymisväline oli poikkeuksellinen, kertaluontoinen päätös, emmekä jatkossa saa ajautua tekemään uusia hätäratkaisuja mahdollisissa tulevissa kriiseissä. Siksi on luotava tie pitkäjänteiseen, uskottavaan ja selkeisiin sääntöihin perustuvaan julkisen talouden hoitoon kaikkialla EU:ssa. EU-maiden on parannettava kriisinkestävyyttään myös taloudellisesti. Kun seuraava, yllättävä shokki koittaa, pelivaraa on oltava valmiina ja pelisäännöt mietittyinä etukäteen.

Koronan ennustetaan väistyvän ja kasvun käynnistyvän jo kuluvan vuoden loppupuolella. Tätä tilaisuutta ei saa nyt hukata. EU-maiden on kyettävä uusiutumaan. Työllisyyttä ja kasvua on saatava nostettua selkeästi nykyistä korkeammalle ja samalla palautettava julkiset taloudet kestävälle velkatasolle.