EU:n ja Japanin kauppaneuvottelut loppusuoralla
EU ja Japani hakevat poliittista sopua uudesta kauppasopimuksesta 6.7. järjestettävään EU:n ja Japanin väliseen huippukokoukseen mennessä. Yhdessä EU ja Japani edustavat yli kolmasosaa maailman bruttokansantuotteesta, joten EU:n ja Japanin tiiviimmällä yhteistyöllä on myös laajamittaisempia vaikutuksia, kirjoittaa EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen.
Japani on maailman neljänneksi suurin talous ja kauppasopimus Japanin kanssa on EU:lle iso mahdollisuus luoda uutta kasvua tiivistämällä kauppasuhteita Japanin kanssa ja helpottamalla eurooppalaisten yritysten kaupankäyntiä Japanissa.
Yhdessä EU ja Japani voivat olla kehittämässä kansainvälisen kaupan sääntöjä, mikä oli aiemmin tavoitteena TTIP-neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa.
Trump antanut neuvotteluille lisäpotkua
Sopimusneuvottelut ovat saaneet tänä keväänä uutta vauhtia, kun EU ja Japani ovat halunneet yhdessä taistella kasvavaa protektionismia vastaan ja tarjota vastavoimaa Yhdysvaltojen sisäänpäin käpertymiselle. Sopu halutaankin löytää ennen 7.-8.7. järjestettävää G20-kokousta, jossa vapaakaupan odotetaan jälleen olevan kivuliain teema.
Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten jännitteiden lisäksi Yhdysvaltojen suhteet sen perinteisten kumppanimaiden, kuten Japanin, Kanadan ja EU:n kanssa, ovat myös kasvaneet. Yhdysvallat on parasta aikaa tutkimassa mahdollisuuksia asettaa uusia tuontirajoituksia teräkselle ja alumiinille, mutta toimien laajuus ja kohdemaat ovat auki. Trumpin protektionistinen linja saattaa siis kolahtaa myös EU-maihin.
Uusi kauppasopimus tarjoaa hyötyjä suomalaisyrityksille
Japani on perinteisesti suojannut omaa markkinaansa varsin vahvasti erilaisilla tullin ulkopuolisilla kaupanesteillä, joten uuden kauppasopimuksen odotetaan antavan eurooppalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia Japanissa ja kilpailuetua suhteessa muihin ulkomaalaisiin yrityksiin.
Sopimukselle puretaan tullien lisäksi muita kaupanesteitä, mm. julkisissa hankinnoissa, palveluissa ja tullimenettelyissä.
Suomalaisyritykset vievät Japaniin erityisesti metsäteollisuuden tuotteita ja metalleja sekä kemiantuotteita, koneita ja laitteita.