Eurooppa-päivän ajatuksia eurooppalaisuudesta

EU-harjoittelijamme Aino Salmi haastatteli EK:n Brysselin-toimiston väkeä: mitä eurooppalaisuus merkitsee ja miten EU näkyy arjessa.

”Amerikkalaisia emme ole ja kiinalaisiksi emme tule – olkaamme sitten eurooppalaisia”, naurahti EK:n asiantuntija Salla Ahonen. EK:n Brysselin-toimistossa pohdittiin Eurooppa-päivän korvilla, mitä eurooppalaisuus on. Täällä, jos jossain me todella olemme eurooppalaisuuden ytimessä EU:n kupliessa ympärillämme.

Eurooppa-päivää, Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivää, vietetään aina 9.5. ns. Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti tuona päivänä vuonna 1950 puheessaan Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansankuntien väliset sodat mahdottomiksi. Tämän saksalaissyntyisen ranskalaisen ehdotusta pidetään Euroopan unionin alkuna.

Euroopan narratiivia, eurooppalaisuuden ideaa joutuu väistämättä punnitsemaan päivittäin – ja tuskin koskaan niin paljon kuin nyt. Eurooppalaisuutta koettelevat kriisit seuraavat toinen toistaan ja EU:n rivit rakoilevat. Uskomme Euroopan unioniin ja eurooppalaisuuteen on kuitenkin vahva, ja päädyimme pohtimaan sitä omakohtaisten kokemustemme kautta.

Vakaus. Vapaa liikkuvuus. Valuutta. EK:n asiantuntija Ilari Kallion mielestä eurooppalaisuus on sitä, että Brysselistä voi pyyhkäistä Amsterdamiin päiväksi, jos siltä tuntuu. Se on liikkuessa luotuja verkostoja, ystävyyttä ja yhteistyötä.

EK:n Brysselin-toimiston päällikkö Janica Ylikarjula totesi, että eurooppalaisuus ei ole vain Bryssel, vaan sen muodostamme kaikki me yhdessä. ”Eurooppalaisuuden perustana on yhteinen eurooppalainen aateperintö, jota sovelletaan hieman eri tavalla eri jäsenmaissa”, Janica jatkaa. Eurooppalaisuus ei tarkoitakaan yhtenäiskulttuuria, vaan kulttuurien sopuisaa rinnakkaiseloa.

Ilari Kallio muistaa, kun Suomen EU-jäsenyydestä äänestettiin. Näin teki myös yläastelainen Ilari, joka kertoi antaneensa koulun omassa äänestyksessä EU:lle äänen ”kyllä.”

Heti, kun Suomi liittyi EU:hun, Salla Ahonen lähti Belgiaan harjoitteluun. Eron aikaisempaan todella huomasi, lähteminen oli nyt niin helppoa. Ilarin mielestä eurooppalaisuuden ydintä onkin se, että matkalle voi yleensä lähteä miettimättä sellaisia asioita kuin valuutta tai matkustusasiakirjat. Juristin näkökulmasta EU on luonut paljon haasteita. Ilman Euroopan unionia juristien tarve olisi varmasti pienempi.

EU tarjoaa aidosti parempia mahdollisuuksia. Janica Ylikarjulalle tärkein EU-kokemus on ollut Brysselissä työskentely ja yhteistyö muiden maiden elinkeinoelämän keskusjärjestöjen kollegoiden kanssa. Vaikka kaikissa asioissa ei olla täysin samaa mieltä, niin yhteinen tavoite on kaikille vahva. Janican mukaan toisten auttaminen ja tiivis yhteistyö ovat Brysselissä selviö.

Olen itse asunut Suomen lisäksi kolmessa EU-maassa. EU-natiivina olen lähes koko ikäni ollut EU-kansalainen enkä ole edes osannut kyseenalaistaa oikeuttani työskennellä, opiskella, asua ja lomailla vapaasti toisessa EU-maassa. Eurooppalaisuus on minulle sitä, että maksan samoilla kolikoilla kahvini Madridin markkinoilla ja yliopiston kahvilassa Jyväskylässä. Se on sitä, että minun ei ole tarvinnut pelätä sotaa ja autoreissulla Euroopassa en ole huomannut, kun raja vaihtuu.

Vanhan mantereen sotaisa historia on läsnä vielä useissa kolkissa katujen nimissä ja raunioissa. ”Kaikille tekisi varmasti hyvää tutustua näihin alueisiin”, Salla totesi. Euroopan edut, sen tuoma vauraus ja vakaus tapaavat unohtua julkisessa kriisejä korostavassa keskustelussa. Nykyisessä kriisi-Euroopassa täydellisestä rauhasta on kuitenkin valitettavan vaikea puhua, Salla tiivistikin eurooppalaisuuden sanaan ”ei-sota”.

Missä olisimme ilman Euroopan unionia? ”Olisimme kuin köyhä Norja tai Sveitsi”, toteavat Brysselin-toimiston asiantuntijat. Ehkä kuuluisimme johonkin pohjoismaiden unioniin, ehkä emme. Olisimme aika yksin, harmaalla vyöhykkeellä. Olemme Euroopassa pieniä erikseen, mutta EU:n kautta meillä on ääni. Kun tulimme Euroopan unioniin, pääsimme irti omituisen syrjäisen valtion roolista. EU on mahdollisuutemme vaikuttaa siihen, mitä maailmalla tapahtuu.

Janica Ylikarjula ei halua kuvitella Suomea ilman Euroopan unionia. Tänä päivänä Suomen geopoliittinen identiteetti on kaikille kirkas, ilman EU-jäsenyyttä näin ei välttämättä olisi. ”Sillä, että emme pääsisi suoraan EU:n yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille tai meillä ei olisi käytössämme EU:n kahdenvälisiä kauppasopimuksia, olisi luonnollisesti myös taloudellisia vaikutuksia”, Janica summasi.

Täältä meidät löytää: 172, Avenue de Cortenberg. Kuvassa Janica Ylikarjula (vas.), Ilari Kallio, Aino Salmi ja Salla Ahonen. Kameran takana Véronique Legros.