Hurmaava joukkoitsemurha
Siitä lähdetään, että tähän on tultu. Näin on pakko todeta, kun seuraa finanssialan sääntelyn kehitystä ja vilkaisee samalla lähivuosina vireillä olevia ja tulevia hankkeita.
Finanssikriisin jälkeen EU-tasolla on löytynyt innokkaita meppejä, virkamiehiä, lobbaajia sekä muita politrukkeja ja populisteja sääntelemään finanssialaa.
Monet poliitikot ovat huomanneet, että pankkien, varainhoitoliiketoiminnan ja yleisesti finanssialan tölvimisestä saa helposti lisäpisteitä. Tähän avuksi on löytynyt viisaus, että mitä enemmän säädellään, sen parempi se on tavalliselle EU-kansalaiselle.
Jo toteutettujen hankkeiden lisäksi sääntelyputkessa on tulossa muun muassa arvopaperialaa sääntelevä MiFID2, vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskeva AIFMD, sijoitusrahastotuotteiden sääntelyä kehittävä UCITS V, vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn uudistus sekä johdannaismaailmaa sääntelevä EMIR-asetus.
Ei liene epäilystä, etteikö hankkeissa olisi mukana myös finanssialaa ja erityisesti sen asiakkaita hyödyntäviä elementtejä.
Pian koittaa kuitenkin aika, jolloin finanssialan toimijat EU:ssa joutuvat miettimään, onko taloudellisesti järkevää tarjota enää esimerkiksi sijoitusneuvontaa kaikille asiakkaille.
Todennäköisesti ensimmäiseksi tulilinjalle joutuvat tavalliset säästäjäasiakkaat, joiden kuukausittaiset säästösummat ovat useimmiten varsin pieniä. Ja he valitettavasti myös eniten neuvontaa tarvitsivat.
Finanssiala lienee EU-sääntelyn etunenässä tällä hetkellä, mutta vastaavia rajoituksia, kieltoja, määräyksiä, velvoitteita ja muita liiketoiminnan esteitä rakennellaan laajalti myös muilla toimialoilla.
Pelkona tässä hurmioituneessa sääntelyssä on, että ajelemme EU-bussilla kohti jyrkänteen reunaa. Ja jos EU joskus hajoaa, voi se olla ihan itse aiheutettua, innokkaiden sääntelypoliitikkojen omin toimin aikaansaamaa.
Samuli Sipilä
toimitusjohtaja
OP-Rahastoyhtiö Oy