Janica Ylikarjula bloggaa: Courage, Bruxelles!

Brysselissä osataan olla yhteisöllisiä. Kollegat, verkostot ja kaupunkilaiset ovat turvanneet toisiinsa järkytyksen keskellä, kirjoittaa EK:n Brysselin-toimiston päällikkö.

Tästä viikosta oli tulossa poikkeuksellisen rauhallinen. Pääsiäiseen liittyvien lomien vuoksi kokouksia ja tapaamisia oli buukattu selvästi tavallista vähemmän. Lukemiselle ja kirjoittamiselle jäisi vihdoinkin aikaa.

Olin katsomassa Helsingin Sanomien entisen Brysselin kirjeenvaihtajan Virve Kähkösen artikkelia, kun puhelin soi. Kirjoitus käsitteli sitä, kuinka Pariisin terrori-iskuista epäilty Salah Abdeslam oli onnistunut välttelemään poliisia neljä kuukautta, mutta oli vihdoin jäänyt kiinni.

Puhelimessa oli työkollegani ja ystäväni, joka soitti järkyttyneenä Brysselin lentokentältä. Heidän lähellään oli tapahtunut kaksi räjähdystä, mutta onneksi pariskunta ei ollut saanut vakavia vammoja.

Uutisissa asiasta ei vielä mainittu mitään. Soitin heti läheisimmilleni Suomeen ja rahoittelin heitä kertomalla olevani kunnossa. EK:n Brysselin toimistolle päästyä aloimme kaikki seurata tarkasti, mitä mediassa kerrottiin räjähdyksistä. Samalla hälytysajoneuvoja meni toimistomme ohi solkenaan. Oli selvää, että jotakin muutakin oli tapahtunut, räjähdys Maelbeekin metroasemalla.

Matkapuhelinverkkojen kuormittuminen vaikeutti läheisten tilanteen selvittämistä ‒ puhelut ja tekstiviestit eivät menneet läpi. Päivän aikana tulleet yhteydenotot lämmittivät mieltä.
Yksi koskettavimmista viesteistä tuli belgialaisen elinkeinoelämän sisarjärjestön kollegaltani. Me eri maiden elinkeinoelämän keskusjärjestöjen Brysselin toimistojen vetäjät muodostamme ”perheen”, joka tekee tiivistä yhteistyötä. Iskujen jälkeen muiden maiden kollegat lähettivät sähköposteja varmistaakseen, että kaikkien toimistojen työntekijät ovat kunnossa. Belgialaisen viesti oli lyhyt. Hän totesi olevansa tästä kaikesta niin pahoillaan. Toivotimme toisillemme jaksamista – courage!

Järkyttävän eilisen päivän jälkeen tilanne on odotettua nopeammin palautumassa normaaliin suuntaan. Brysselistä ei näytä tulevan samanlaista aavekaupunkia kuin useamman päivän lockdownin yhteydessä Pariisin iskujen jälkeen. Osa julkisesta liikenteestä toimii jo, autoja on paljon liikenteessä ja ihmisiä liikkuu enemmän ulkona. Ihmiset haluavat palata arkeen mahdollisimman nopeasti. Ja hyvä niin! Myös belgialaisten omituinen huumorintaju on päässyt kukoistamaan, mikä auttaa jaksamaan järkytyksen keskellä.

Samalla kun terroristi-iskun selvittäminen jatkuu, jatkuu myös pohdinta, miten toimia terrorismia vastaan. Selvää on, ettei se onnistu muuten kuin tiiviillä yhteistyöllä – asia, joka tuntuu olleen viime aikoina EU-maille harmittavan vaikea saavuttaa.