Janica Ylikarjula bloggaa: Schengenin sulkeutumisesta miljardien lisälasku?

Logistiikka, kauppa, turismi, jopa digitaaliset sisämarkkinat kärsivät Schengenin takaiskuista, kirjoittaa EK:n Brysselin-toimiston päällikkö Kauppapolitiikka-lehdessä.

Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula

Euroopan unionin sisämarkkinat ovat kasvua, vaurautta ja hyvinvointia lisännyt menestystarina. Suomalaisille yrityksille yli 500 miljoonan kuluttajan yhtenäiset markkinat ovat jo itsestäänselvyys.

Vapaa liikkuvuus ja toimiva kilpailu ovat olennainen osa aitoja sisämarkkinoita. EU:n pakolaiskriisin kärjistyminen ja terrorismin uhka ovat kuitenkin saaneet useat maat kyseenalaistamaan nykyiset vapaan liikkuvuuden pelisäännöt.

Lähellä Ranskan ja Saksan rajaa sijaitsevan luxemburgilaisen kylän mukaan nimetty Schengenin sopimus on keskusteluiden ytimessä. Tällä hetkellä sopimuksen mahdollistamia maksimissaan kuuden kuukauden mittaisia määräaikaisia rajatarkastuksia on otettu käyttöön useissa maissa ja nyt keskustelussa on määräajan ulottaminen kahteen vuoteen.

Miljoonat EU-kansalaiset ja kolmansien maiden asukkaat ylittävät Schengen-alueen sisärajat joka vuosi yhteensä 1,3 miljardia kertaa. Kansalaisten näkö­kulmasta rajatarkastukset ovat harmillisia, mutta mitkä ovat niiden laajemmat taloudelliset vaikutukset?

Rajavalvonnan palauttaminen laajemmassa mittakaavassa vaikuttaisi väistämättä myös tavaroiden liikkumiseen. Henkilöllisyyden tarkastus rajalla aiheuttaisi jonoja ja hidastaisi tavaroiden kulkua. Lisäksi henkilöllisyyden tarkastus edellyttäisi mahdollisten salamatkustajien etsintää ja läpivalaisuja, mikä entisestään viivästyttäisi tavaraliikenteen rajanylitystä.

Viivästyksistä syntyvien taloudellisten menetysten arvioiminen on hyvin hankalaa.

Vuonna 2004 EU:ssa oli yhteensä 57 miljoonaa tiekuljetusta. Eurooppalainen kuljetusteollisuus on arvioinut, että rajoilla aiheutuvat viivästykset maksavat noin 55 euroa tunnilta ajoneuvoa kohden. Jos oletetaan, että jokainen näistä ylittäisi yhden rajan ja joutuisi odottamaan rajalla yhden ylimääräisen tunnin, lisäkustannukset voisivat nousta noin kolmeen miljardiin euroon vuodessa.

Ranskan hallituksen talouden suunnitteluvirasto on arvioinut, että pysyvät rajatarkastukset heikentäisivät EU:n taloutta jopa 110 miljardilla eurolla vuodessa. Suurimmat vaikutukset näkyisivät kaupassa ja turismissa.

Salfordin yliopiston tekemän analyysin mukaan rajatarkastuksilla olisi vaikutuksia myös digitaalisiin sisämarkkinoihin. Pakettien ja palveluiden liikkumiseen liittyvät standardit ja sopimukset pohjaavat Schengenin vapaan liikkuvuuden periaatteen säilymiseen. Siitä luopuminen aiheuttaisi pikalähetyspalveluyritysten mukaan niille yli 80 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa.

Monimutkaisten hankintaketjujen ja arvoverkostojen vuoksi vapaan liikkuvuuden takkuamisella voisi olla yllättävänkin laajakantoisia vaikutuksia ja ne lisäisivät kansainväliseen logistiikkaan liittyvää epävarmuutta.

Mittakaavaltaan erilaiset arviot osoittavat talous­vaikutusten laskemisen haasteen. Selvää kuitenkin on, että rajatarkastuksilla olisi huomattavia talousvaikutuksia ja ne haittaisivat sisämarkkinoiden ja siten yritysten toimintaa koko EU:n alueella. Vaikka rajatarkastukset eivät halvaannuttaisikaan 14 000 miljardin euron suuruista EU:n taloutta, ylimääräiset ongelmat olisivat myrkkyä muutenkin hitaasti elpyvälle taloudelle.

Vaikka rajatarkastuksilla ja Schengenin sopimuksen muutoksilla tai alasajolla olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia, merkittävin seuraus olisi kuitenkin muualla. Schengeniä on pidetty eurooppalaisen integraation yhtenä suurimmista saavutuksista ja se edustaa koko unionin kantavaa perusajatusta yhteisestä Euroopasta. Siitä luopuminen vesittäisi eurooppalaisia arvoja ja vaarana olisi myös Euroopan käpertyminen yhä enemmän sisäänpäin. Sen taloudellisia vaikutuksia on mahdotonta arvioida.

—–

Artikkeli on julkaistu Kauppapolitiikka-lehdessä maaliskuussa 2016.