Jari Konttinen bloggaa: Henkilöstön digiosaaminen vaatii panostuksia

Suomella on edessään iso kiri, jos se haluaa pysyä digimurroksen vauhdissa, kirjoittaa EK:n digiasiantuntija Jari Konttinen Kauppalehdessä 21.3.

Jari Konttinen hakee keinoja vauhdittaa suomalaisen yrityskentän digiloikkaa.

Suomi hakee polkuaan läpi globaalin digimurroksen. Emmekä ole kisassa yksin. Kaikki maat ja talousalueet tavoittelevat asemaa suunnannäyttäjinä, jotka parhaiten valjastavat digitalisaation yhteiskuntansa ja kansantaloutensa hyödyksi.

EK on julkaissut hiljattain selvityksen, jonka tulosten valossa Suomella on edessään iso kiri, jos se haluaa pysyä digimurroksen vauhdissa. Pureuduimme yrityskyselyn kautta yhteen digiloikan välttämättömään edellytykseen – henkilöstön osaamiseen. Kyseessä oli EK:n ensimmäinen kaikki toimialat kattava kartoitus siitä, miten suomalaiset yritykset näkevät digitalisaation nykytilan: mitä osaamista yritykset tarvitsevat ja millaiset osaamisen pullonkaulat vaikeuttavat digitalisaation etenemistä.

Tulokset ovat monella tapaa pysäyttäviä. Ensinnäkin suomalainen yrityskenttä on vahvasti jakautunut suhteessa digitalisaatioon: ”diginukkujia” ja -mukautujia on enemmän kuin edelläkävijöitä. Noin 40 prosenttia yrityksistä arvioi, ettei digikehitys ole niille tärkeää tai siihen mukaudutaan passiivisesti.

Samaan aikaan lähes 90 prosenttia yrityksistä kokee, että digitalisaatio on luonut tai luomassa niille uusia osaamistarpeita. Ja peräti 65 prosenttia arvioi, että henkilöstön digiosaamisessa on liiketoimintaa vaikeuttavia puutteita. Puutteita nähdään ihan perustaidoissa ja asenteissakin. Ohjelmistojen ja mobiililaitteiden hyödyntäminen on vähäistä ja yksipuolista.  Digitaalisen markkinointiviestinnän, sosiaalisen median ja verkkokaupan haltuunotossa on tehtävää. Havainnot koskevat niin teollisuutta kuin palvelualojakin.

Kun digiosaamista halutaan kehittää, tarvitaan toimenpiteitä paitsi yritysten ja yksilöiden toimesta, myös kansallisella tasolla. On tärkeää, että koulutusta suunnataan yritysten esittämien tarpeiden mukaisesti. Suurimmat kehitystarpeet liittyvät asiakasrajapinnassa tapahtuvan toiminnan sekä taloushallinnon digitalisoimiseen. Lisäksi tarvitaan kannustimia: esimerkiksi työnantajan kustantaman koulutuksen tulisi olla työntekijän kannalta verovapaata. Ulkomaisia huippuosaajia ei tule kiusata jäykällä oleskelulupajärjestelmällä.

Talouden muutosvauhti kiihtyy ja etsikkoaika on käsillä. Suomen on asetettava rima korkealle, kun digitalous jakaa maita voittajiin ja sivustaseuraajiin. Vaikka olemme kansainvälisten vertailujen valossa hyvissä lähtöasemissa, Suomen uudistuminen edellyttäisi nykyistäkin vahvempaa digitaalista moottoria. Jos digimoottori saadaan käyntiin, auttaisi se osaltaan ratkaisemaan niin kilpailukyvyn, tuottavuuden, julkisen talouden kestävyysvajeen kuin esimerkiksi viranomaisprosessien kehityshaasteita.