Jouni Hakala bloggaa: Ei unohdeta asiakasta kasvupalvelu-uudistuksessa
Pk-sektori seuraa kasvupalvelu-uudistuksen toteutumista kolmesta näkökulmasta: kuinka se vastaa asiakkaiden tarpeeseen, kuinka kustannustehokkaasti järjestelmä palvelee ja kuinka yritysten osaamista hyödynnetään.
Pk-johtaja Jouni Hakala
Työvoima- ja yrityspalveluiden hyvänä tarkoituksena on auttaa työnhakijoita työllistymään eri keinoin ja yrityksiä kehittymään. Tällä hetkellä näitä palveluita ohjataan ja rahoitetaan keskitetysti, mutta valmisteilla oleva kasvupalvelu-uudistus siirtäisi ne valtiolta maakuntien järjestämisvastuulle (poikkeuksena pääkaupunkiseutu).
Keväällä annetun lakiluonnoksen oli määrä selkiyttää yksityisen ja julkisen sektorin työnjakoa sekä taata yrityksille lisää mahdollisuuksia tarjota osaamistaan. Kannatettava tavoite!
Tämäkin uudistus on kuitenkin törmännyt vaikeuksiin lainsäädännön kiemuroissa. Samaan aikaan myös suuret kaupungit ovat julkisuudessa tuoneet esille haluaan omiin erillisratkaisuihin. Alkuperäisen lakiluonnoksen korostama yksityisen palvelutuotannon vaatimus on liudentunut.
EK:n jäsenyrityskyselyt kertoivat selkeästä kohtaanto-ongelmasta: avoimiin työpaikkoihin ei löydy osaavaa työvoimaa. Kysynnän kasvuvire ja talouden nopea muutosvauhti korostavat ongelmaa entisestään. Samaan aikaan alhainen työllisyysaste on Suomen polttavimpia ongelmia.
Ihannetapauksessa kasvupalvelu-uudistus kykenisi vastaamaan ajan haasteisiin siten, että maan eri osissa kyettäisiin rakentamaan kasvun edellytyksiä omiin vahvuuksiin perustuen. Jos taas se johtaisi lisäkustannuksin höystettynä sekaviin ja pirstaleisiin toimivaltasuhteisiin julkisten toimijoiden välillä vailla yksityisen palvelutuotannon selkeää ja kilpailuneutraalisuuden varmistavaa roolia, uudistuksen mielekkyys häviäisi.
Yrittäjille ja yrityksille kasvupalveluiden hallinnon rakenne on toissijainen kysymys verrattuna saatavien palveluiden laatuun ja tehokkuuteen. Eiköhän sama tilanne ole henkilöasiakkaiden kohdalla.
Siksi kasvupalveluiden jatkovalmistelulta onkin lupa odottaa keskittymistä kolmeen näkökulmaan: asiakkaiden tarpeeseen vastaaminen, kustannustehokkuus ja yritysten osaamisen hyödyntäminen.