Jouni Kemppainen bloggaa: Hyvää tarkoittava viinintilaaja byrokratian kourissa

09.10.2015

Perheessäni vietettiin kesällä sattumalta kolmet isot sukujuhlat. Ajattelin juhlistaa ylioppilas- ja 50-vuotisjuhlia sekä häitä tilaamalla tutulta italialaiselta tuottajalta 300 pulloa viiniä näitä tapahtumia varten. Vielä tässä vaiheessa ajatus tuntui hyvältä. Ja niin se tuntui vielä siinäkin vaiheessa, kun aloittelevana ja hyvää tarkoittavana tavallisena viinintilaajana tutustuin verkkokeskusteluun aiheesta. Siitäkin huolimatta, että aika monen mielestä tullimaksuista ei kannata aivan turhan paljon murhetta kantaa.

Viinit tulivat pakettiautolla pihaan ja ilo oli ylimmillän. Juhlahuuma kuitenkin alkoi hiipua, kun tutustuin tullin ohjeisiin siitä, millä tavalla verot ja muut maksut pitäisi näistä hankinnoista maksaa. Ilman lakimieskaveriani ja muuta monen ihmisen vertaistukea verojen maksusta ei olisi selvitty. Sen verran mutkikas ja monipolvinen regulaattorin ohjeistus asiasta oli.

kuohuviiniMutta lopulta rahat menivät oikealle tilille, omatunto voi hyvin ja viinikin maistui makoisalta. Tullin sivuilla vietetty ahdistava aikakin tuntui jotenkin kultautuvan. Mitäs tuosta! Regulaattori varmasti tarkoittaa hyvää.

Kahden kuukauden kuluttua valvontayhteiskunta iski takaisin. Verot oli kyllä maksettu, mutta veroilmoitus oli tekemättä. Tullin kirjeessä uhattiin sanktiolla, jos tätä ilmoitusta ei parin viikon sisällä toimitettaisi.

Voiko tämä olla näin vaikeaa? Minä kun olin kuitenkin maksanut verot ja yrittänyt kaikkeni. Kuinkahviini_punainenan monta kaltaistani kaikkien viiniä tilanneiden joukossa on.

Alkukiukun jälkeen lakimiesystäväni opasti monia. Sanoi regulaattorin tarkoittavan hyvää, mutta peittävän tämän tarkoituksensa näin. Eli ei kun täyttämään uudelleen lomakkeita. Ja kyllähän tämäkin onnistui, kun vertaistukea onneksi oli saatavilla.

Mutta onko tämän nyt ihan pakko olla näin vaikeaa. Eikö regulaattori voisi millään tehdä tätä helpoksi? Eikö millään? Oikeesti. Hei!

Kokemuksestani huolimatta, planeetta jatkaa tietysti radallaan, mutta regulaattorin asenne jäi askarruttamaan. Jos asiointiin suhtauduttaisiin niin, että kansalaisen mahdollisuutta ostaa, rakentaa tai vaikka investoida ymmärrettäisiin ja tuettaisiin, elämä helpottuisi ja talouskasvukin vauhdittuisi.

Voisiko regulaattorikin tarkoittaa hyvää. Jopa niin, että meistäkin tuntuisi siltä.