Blogi: Kaikki voittavat koeajan pidennyksessä

Jos pitäisi nimetä yksi keino, jolla voitaisiin kasvattaa yritysten työhönottohalua vaivatta, se olisi koeajan pidentäminen. Lakiväännöt menevät helposti mutkikkaiksi ja kestävät vuosikausia, mutta tämä yksinkertainen konsti on käden ulottuvilla. Ja mikä parasta, koeaikaa pidennettäessä voittaisivat kaikki.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alkuun koeajan, jonka pituus on enimmillään neljä kuukautta. Kumpi tahansa työsuhteen kumppaneista voi panna työsopimuksen poikki koeaikana ilman sen virallisempia perusteluita. Ja kun koeaikaan vedotaan, työsuhde päättyy heti.

Koeaikaan perustuva työsuhteen purkaminen eroaa isosti työsopimuksen irtisanomisesta. Kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen, siihen pitää olla vahvat syyt. Irtisanomiseen kuuluu aina myös irtisanomisaika. Ja jos irtisanomisen laillisuus riitautetaan, työnantajan pitää pystyä näyttämään perusteet oikeudessa toteen. Vahingonkorvaukset voivat olla tuntuvia, jos tuomioistuin ei hyväksykään työnantajan näkemystä.

Pelkkä irtisanomisriidan ja käräjöinnin uhka voivat olla etenkin pienelle työnantajalle niin iso riski, ettei sitä haluta ottaa. Työntekijä jätetään mieluummin palkkaamatta. Koeajan käyttö pienentää työntekijän palkkaamiseen liittyvää riskiä ratkaisevasti ja madaltaa näin työhönoton kynnystä.

Koeaikapykälien ainoa ongelma on koeajan lyhyys. Neljässä kuukaudessa ei aina saa riittävää varmuutta työhönottopäätöksen onnistumisesta. Ongelmaan on onneksi helppo ratkaisu, koeajan pidentäminen.

Pidennys antaisi työnantajalle aikaa varmistua rekrytoinnin onnistumisesta. Ja kun työntekijän palkkaamiseen liittyvä epävarmuus vähenisi, työnantajat olisivat myös halukkaampia palkkaamaan työntekijöitä.

Lyhyt koeaika saattaa pakottaa hätiköityihin päätöksiin. On itse asiassa kummallista, että työsuhteen jatkumista tai päättämistä koskeva ratkaisu on tehtävä kohta työsuhteen päästyä alkuun! Pitempi koeaika sallisi työnantajan harkita päätöstään huolellisesti, ja näin monet työsuhteet voisivat kestää jopa nykyistä pitempään. Työntekijällekin tarjoutuisi tilaisuus näyttää osaamistaan ja kehityskelpoisuuttaan kaikessa rauhassa.

Joku voi nousta takajaloilleen, kun työnantajat ehdottavat koeaikasäännöksiin kajoamista. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole. Työsuhdeturva ei heikkenisi tippaakaan vaan saattaisi jopa parantua, kun työnantajien ei tarvitsisi tehdä hätiköityjä päätöksiä.

Entä sitten laajemmasta perspektiivistä? Työllisyys paranisi, kun työnantajat ottaisivat uusia työntekijöitä. Kansantalouteen syntyisi kuhinaa ja kasvukin saisi uutta pontta. Työttömyyden hoitaminen ei nielisi euroja samaan malliin kuin nyt. Selviä voittajia olisivat pitkään työttä olleet sekä nuoret, joille työkokemusta ei ole vielä karttunut. Pitemmän koeajan turvin työnantaja rohkenisi palkata ehkä senkin, jonka kohdalla hän nyt empii.