Karoliina Rasi bloggaa: Osaammeko tarttua Green Dealin elvytykseen korona-aikakautena?
Koronakriisi ei ole syönyt EU:n Green Deal -ohjelman tarpeellisuutta. Päinvastoin – se tulee nähdä keinona, jolla Euroopan talous nostetaan uudelleen jaloilleen ja kestävään kasvuun, kirjoittaa EK:n Brysselin toimiston asiantuntija Karoliina Rasi.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) tavoitteena on olla EU:n uusi kasvustrategia, joka ohjaa eurooppalaista elinkeinoelämää kestävämpään ja vihreämpään suuntaan. Tarkoituksena on tehdä Euroopan taloudesta vähähiilinen niin, että se on vuonna 2050 olisi ilmastoneutraali, jolloin sen päästöt olisivat samalla tasolla kuin nielut. Uusia investointeja on tarkoitus ohjata vihreään teknologiaan, uusiin ja kestäviin, ympäristöystävällisiin innovointeihin ja liiketoimintaan.
Suomen puheenjohtajuuskautena joulukuun 2019 huippukokouksessa kaikki jäsenmaat Puolaa lukuun ottamatta sitoutuivat Green Dealin tavoitteeseen, että EU:sta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Jäsenmaiden tuli myös toimittaa komissiolle omat suunnitelmansa vähähiiliseen talouteen siirtymisestä, niin että vuoteen 2030 mennessä on vähennetty kasvihuonepäästöjä vähintään 40% vuoden 1990 päästötasosta. Tämän lisäksi komissio julkaisi maaliskuussa ehdotuksensa Euroopan ilmastolaiksi. Se loisi jäsenmaille oikeudellisen velvollisuuden sitoutua esitettyihin päästövähennystavoitteisiin, ja antaisi komissiolle oikeuden ryhtyä toimiin, jos jäsenmaat eivät sovella lainsäädäntöä asianmukaisesti ja ajoissa. Komissio on myös ehdottanut kunnianhimoisempaa päästövähennystavoitetta vuodeksi 2030, eli tavoitteen nostamista 50 tai jopa 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Ilmaan on myös heitetty ehdotus päästökauppajärjestelmän laajentamisesta sen ulkopuolisille toimialoille.
Juuri kun Green Dealia ryhdyttiin viemään eteenpäin siihen liittyvien toimenpiteiden ja lainsäädäntöesitysten kautta, maailman huomio kääntyi parhaillaan meneillään olevaan koronaviruskriisiin ja siitä selviämiseen, pois ympäristö- ja ilmastoasioista.
Tärkeintä on luonnollisesti huolehtia siitä, että hoitoa tarvitsevat tartunnan saaneet saavat oikea-aikaisesti tehokasta hoitoa. Olennaista on myös huolehtia siitä, että niin pienet, keskisuuret kuin isotkin yritykset, jotka näistä poikkeuksellisista koronavirus ajoista kärsivät, saavat taloudellista ja muuta tukea. Tärkeää on pelastaa yritykset ja myös välttää massatyöttömyys, mikä koronaviruksen aiheuttamasta talouden seisahtumisesta voi aiheutua.
Huoli siitä, mihin Green Deal puolestaan on nyt ajautumassa, on myös herännyt. Unohdetaanko Green Deal kun ensin pitää pelastaa talous, yritykset ja työntekijät? Vai voisiko uusi nousu perustua vihreään kasvuun, ja talouteen nyt ja tulevaisuudessa investoitu elvytys olla yhteensovitettavissa Green Dealin tavoitteiden kanssa?
Komissio on esittänyt, että Green Dealia ei unohdettaisi eikä viivästytettäisi koronaviruskriisistä huolimatta. Jäsenmaiden nyt talouteen suuntaamat investoinnit voitaisiin sen mukaan kohdistaa hankkeisiin, joissa luodaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia, ja samalla otetaan ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioon.
Koronaviruskriisin keskellä Suomen elinkeinoelämä valmistelee edelleen vähähiilisyyskarttoja, joiden pitäisi olla valmiina kesään 2020 mennessä. Elinkeinoelämä kannattaa komission asettamaa 2050 ilmastoneutraalius-tavoitetta. Ilmastotoimet tulee kääntää positiivisiksi mahdollisuuksiksi, vähähiilinen yritystoiminta on jatkossakin yritysten, työntekijöiden ja ympäristön etu.
Myös EU jäsenmaiden yhteinen viesti oli maaliskuun huippukokouksen jälkeen se, että koronaviruskriisin mentyä ohi tulee meidän mitä pikimmin palata normaaliin toimintaan ja kestävään kasvuun. Tämä edellyttää koordinoitua irtautumisstrategiaa, kattavaa elvytyssuunnitelmaa ja ennennäkemättömiä investointeja. Jäsenmaat erityisesti painottivat sitä, että kriisistä on opittava kaikki mahdollinen ja talouden nostaminen jaloilleen tulee tapahtua vihreän kehityksen ohjelman puitteissa.