Peter Fredman: Kauppapolitiikka – yrittäjän asia
Puolustusvoimien taannoinen mainoskampanja ”Tee työtä, jolla on tarkoitus” jäi monen mieliin esimerkkinä onnistuneesta viestinnästä. Jotain samankaltaista tarvittaisiin myös kauppapolitiikan logiikan kirkastamiseksi, kirjoittaa Peter Fredman Kauppalehdessä 21.10.2019.
Seuraamme päivittäin uutisista, kuinka maailmankaupan pelisääntöjä horjutetaan ja kansainväliset jännitteet uhkaavat kärjistyä kauppasodaksi asti. Kauppapolitiikan tarpeeseen on ehkä havahduttu, mutta arkinen kosketuspinta yrityksiin on edelleen huolestuttavan ohut. Liian usein törmään käsitykseen, jonka mukaan kyse olisi lähinnä suuryrityksiä koskevasta etäisestä ja vaikeasti konkretisoituvasta politiikanlohkosta.
Väitän, että totuus on kovin toisenlainen. Tosiasiassa kauppapolitiikkaa tehdään ennen kaikkea pienten yritysten viennin ja työllistämisen helpottamiseksi. Vaikeasti avautuvan termin takaa löytyy hyvin käytännönläheisiä tavoitteita uusien markkinoiden avaamisesta, viennin esteiden purkamisesta ja yhteisistä pelisäännöistä sopimisesta.
Esimerkiksi EU:n solmimat vapaakauppasopimukset hyödyttävät eniten sellaisia yrityksiä, joilla ei ole omaa tuotantoa ulkomailla, vaan jotka vievät tuotteitaan kohdemarkkinoille kotimaasta käsin. Tullimaksujen sekä turhan byrokratian poistuminen alentaa vientikaupan kustannuksia ja mahdollistaa kansainvälistymisen pienemmilläkin resursseilla. Hyödyt näkyvät viivan alla.
Kansainvälisiin sääntöihin nojaava kauppa puolestaan takaa sen, ettei mahdollisissa riitatilanteissa voittajaa ratkota vahvemman oikeudella eikä yritysten tarvitse kahlata eteenpäin kirjavien sääntöjen viidakossa. Siksi maailmankauppajärjestö WTO:n tulevaisuus on kohtalonkysymys jokaiselle kansainvälistä kauppaa harjoittavalle yritykselle.
Myös kauppapolitiikan nurja puoli osuu usein kipeimmin aivan muihin kuin kansainvälisiin suuryrityksiin. Kauppasodan jännitteet luovat ympärilleen epävarmuutta ja viivästyttävät investointeja. Monet suomalaiset yritykset ovat välituotteiden valmistajia ja riippuvaisia omista kansainvälisistä tuotantoketjuistaan. Lisätullit ja kaupan häiriöt sotkevat dominoefektin tavoin myös paikallisten pk-yritysten toimintaa. Erityinen huoli liittyy Yhdysvaltojen EU:lle mahdollisesti asettamiin autotulleihin, joiden vaikutukset tuntuisivat kipeästi työllistävissä yrityksissä Suomessakin.
Ei siis anneta kauppapolitiikan paperinmakuisten termien hämätä. Lopulta kyse on asioista, jotka tuntuvat jokaisen yrittäjän iholla. Kansainvälinen kaupankäynti ei ole vain suuryritysten tai suurvaltojen etuoikeus. Sen eteen tehtävällä työllä on merkitystä koko suomalaiselle yrityskentälle.
Peter Fredman
Omistajayrittäjä, Fredman Group
EK:n yrittäjävaltuuskunnan jäsen
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 21.10.2019