Kilpailulaki muuttumassa – yritysyhteistyön riskit kasvavat
ECN+ direktiivi muuttaa kilpailulakia ja kilpailurikkomuksista aiheutuvia seuraamuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön laatima muutosehdotus kilpailulakiin tulee vaikuttamaan olennaisesti yrityksiin, toimialajärjestöihin ja elinkeinoelämään laajemmin. EK painottaa, että rangaistusten ja oikeusturvakeinojen on oltava tasapainossa, jotta terve ja tehokas kilpailu markkinoilla ei vähene säännösmuutosten seurauksena.
ECN+ -direktiivi, mitä merkitystä käytännössä?
Työ- ja elinkeinoministeriö on 14.5.20120 julkaissut lausuntokierrokselle kilpailulain muuttamista koskevan hallituksen esitysluonnoksen, jonka valmistelussa EK oli mukana. Muutosehdotuksen taustalla on ns. ECN+ -direktiivi (EU 2019/01), joka edellyttää jäsenvaltioita tehostamaan kilpailulain täytäntöönpanoa ja kilpailurikkomuksiin puuttumista. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. kilpailuviranomaisten keinovalikoiman laajentamista ja tuomittavien seuraamusten ankaroitumista. Samalla selkiytetään esimerkiksi viranomaisten riippumattomuus- ja esteellisyysvaatimuksia sekä sakoista vapauttamista koskevaa ns. leniency -sääntelyä. ECN+ -direktiivin edellyttämät kansallisen lainsäädännön muutokset on saatettava voimaan viimeistään helmikuussa 2021.
Toimiva ja terve kilpailu on markkinatalouden perusta. On tärkeää, että tätä perustaa suojellaan nimenomaisella sääntelyllä. Mahdollisimman tiukka sääntely ei kuitenkaan voi olla itseisarvo, vaan sääntelyn on palveltava niitä tavoitteita, joita varten se on olemassa; näitä ovat erityisesti toimivan ja terveen kilpailun edistäminen ja turvaaminen. Sääntely ei saa olla niin ankaraa, että rangaistusten pelko käytännössä vähentää asianmukaisesti toimivien elinkeinonharjoittajien yritteliäisyyttä ja innovatiivisuutta.
Jäsenyrityksille vastuuta toimialajärjestön kilpailurikkomussakon maksamisesta
ECN+:n johdosta kilpailuviranomainen saa yritysten toimintaan merkittävästi vaikuttavia kilpailurikkomuksen korjaamis- ja rangaistuskeinoja. Yksi olennaisimpia muutoksia tulee kohdistumaan yritysten yhteenliittymien eli mm. toimialajärjestöjen seuraamusmaksun laskentaperusteeseen ja maksuvastuun laajenemiseen. ECN+ edellyttää, että yhteenliittymien seuraamusmaksu lasketaan kansallisen lainmuutoksen myötä yhteenliittymän jäsenten yhteenlasketun maailmanlaajuisen liikevaihdon perusteella. Voimassa olevan kilpailulain mukaan yhteenliittymälle määrättävä seuraamusmaksu perustuu yhteenliittymän omaan liikevaihtoon. Laskentaperusteen muutoksen lisäksi asetetun seuraamusmaksun suorittamisesta ovat jatkossa vastuussa yhteenliittymän lisäksi sen jäsenet. Yhteenliittymän maksamatta jättämä osuus seuraamusmaksusta voidaan siis tulevaisuudessa periä jäseniltä.
Hyödyllinen toimialayhteistyö uhkaa vaarantua
Seuraamusmaksua koskeva muutosehdotus tulee vaikuttamaan olennaisesti yrityksiin, toimialajärjestöihin ja elinkeinoelämään laajemmin. Toimialajärjestöillä on merkittävä asema yritysten toimintaympäristön edistämisessä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Toimialajärjestöissä tehdään tärkeää edunvalvontatyötä, mikä hyödyttää erityisesti pk-yrityksiä, joilla ei ole tätä varten omia resursseja. Rangaistusten kiristyminen vaikuttaa väistämättä yritysten halukkuuteen osallistua toimialayhteistyöhön, mikä on uhka sallitulle ja yhteiskuntaa hyödyttävälle yritysyhteistyölle. Yritysten välisellä yhteistyöllä voi olla merkittäviä tehokkuushyötyjä markkinoilla, minkä kilpailuviranomaiset itsekin tunnustavat. Tästä syystä EK painottaakin, että rangaistusten ja oikeusturvakeinojen oltava tasapainossa, jotta terve ja tehokas kilpailu markkinoilla ei vähene säännösmuutosten takia.
EK on huolissaan yritysten ja niiden yhteenliittymien oikeusturvasta ankaroituvassa sääntelykehikossa. Vastuu kilpailuoikeussääntöjen soveltumisesta ja kilpailuoikeudellisten riskien arvioinnista on yksin yrityksillä. Käytännön tilanteet ja niissä sovellettavat kilpailuoikeussäännöt ovat kuitenkin usein tulkinnanvaraisia ja vaativat kilpailuoikeuteen perehtyneen asiantuntijan apua. Varsinkaan pk-yrityksillä ja pienemmillä toimialajärjestöillä ei ole käytössään tällaisia resursseja.
Ennakkoneuvonta hyvä keino oikeusturvan parantamiseksi
Hallituksen esitysluonnosta valmistelleessa työryhmässä EK on yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa painottanut tehokkaan ennakollisen neuvonnan käyttöönottoa Suomessa. Yrityksillä ja niiden yhteenliittymillä pitäisi olla oikeus saada kilpailuviranomaiselta ennakollinen kannanotto suunnitellun toimenpiteen mahdollisista kilpailuoikeudellisista riskeistä. Käytännössä neuvonta voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritykset esittelisivät yhteistyönsä kilpailuviranomaiselle, ja viranomaisella olisi lyhyt määräaika liputtaa mahdollinen kilpailuriski. Mikäli viranomainen ei määräajassa reagoisi asiaan, yritykset voisivat luottaa esittämänsä toimenpiteen sallittavuuteen tietyn ajanjakson, esim. kahden vuoden ajan.
Edellä mainittua vastaava käytäntö on voimassa useassa maassa, ja Suomessakin on aiemmin ollut mahdollista saada tätä tarkoitusta palveleva ns. puuttumattomuustodistus. EK:n näkemyksen mukaan viranomaisen neuvontavelvollisuuden vahvistaminen palvelee ECN+ direktiivin tavoitetta kilpailuoikeuden tehokkaasta täytäntöönpanosta. Kilpailuviranomainen, yritykset ja koko yhteiskunta hyötyy siitä, että potentiaalisia rikkomuksia voitaisiin ehkäistä ennalta.