Liikelähestymiskielto myös Suomeen
Työntekijöillä ja asiakkailla on oikeus turvalliseen työntekoon ja asiointiin. Mm. Kaupan Liitto, MaRa ja EK ovat jo vuosia ajaneet ns. liikelähestymiskiellon säätämistä myös Suomeen kauppatiloihin ja vastaaviin kohdistuvan toistuvan ja vakavan häirinnän ehkäisemiseksi. Vuonna 2019 edellä mainitut sekä SAK ja PAM tekivät asiasta myös yhdessä esityksen.
Häiriöiden määrä on ollut jo pidempään kasvussa. Kaupan liiton lokakuussa 2022 teettämän kuluttajakyselyn mukaan suomalaiset ovat aiempaa useammin törmänneet muiden asiakkaiden häiriköivään käytökseen asiakaspalvelutilanteissa. Vuoden 2017 vastaavan kyselyn mukaan 36 prosenttia suomalaisista oli tavannut erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa muiden asiakkaiden häiritsevää ja epäasiallista käytöstä, vuonna 2022 osuus oli kasvanut jo 44 prosenttiin. Häiritsevä käytös oli yleistynyt nimenomaan kaupassa, jossa jo 23 prosenttia asiakkaista on todistanut erilaista häiriköintiä, kun viisi vuotta aikaisemmin osuus oli ollut 15 prosenttia. Vuonna 2018 toteutetun yritysuhritutkimuksen mukaan väkivalta palvelualoilla on Suomessa huomattavasti yleisempää kuin esim. Alankomaissa tai Englannissa.
Kauppojen ja vastaavien asiointitilojen työntekijöillä ja asiakkailla on oikeus turvalliseen työntekoon ja asiointiin. Työnantajilla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus turvallisten työskentelyolosuhteiden varmistamiseen. Toistuvaa, vakavaa häirintää vastaan työnantajien työkalupakista puuttuu kuitenkin edelleen tärkeä keino, mahdollisuus hakea häiritsijää vastaan liikelähestymiskielto. Kun tätä ei ole tällä hetkellä keinovalikoimassa, se on johtanut hankaliin tilanteisiin, joissa mm. yksittäiset työntekijät ovat joutuneet hakemaan kukin osaltaan laajennettua lähestymiskieltoa häiritsijää vastaan, vaikka kyse on työpaikan turvallisuuden varmistamisesta, kuten tässä Itä-Suomen tapauksessa.
Professorit Sakari Melander ja Kimmo Nuotio ovat Kaupan Liiton pyynnöstä laatineet oikeudellisen asiantuntijaselvityksen ns. liikelähestymiskiellon säätämisen mahdollisuuksista Suomessa. Ruotsissa vastaava kielto on ollut jo kaksi vuotta voimassa ja kokemukset siitä ovat hyviä. Melander ja Nuotio päätyvät selvityksessään johtopäätökseen: ”Voimme kokoavasti todeta, että liikelähestymiskieltoa koskevan lainsäädännön omaksumista myös Suomeen voidaan perustella ja on löydettävissä Suomen oikeuteen soveltuva liikelähestymiskieltoa koskeva sääntelymalli…” Professorit näkevät haastavimpana asiaa koskevan sääntelyn oikeasuhtaisuuden varmistamisen.
Vastakkain asiassa ovat asiointitilojen työntekijöiden ja asiakkaiden, meidän kaikkien perusoikeudet, oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä yrittäjän elinkeinovapaus ja työnantajalle työturvallisuuslaista seuraavat velvollisuudet sekä toisaalta oman häiriötä ja turvattomuutta toisille aiheuttaneen menettelynsä vuoksi kiellon kohdehenkilöksi valikoituneen henkilön perusoikeudet, erityisesti liikkumisvapaus. Keiden ja minkä oikeuksien tulisi painaa vaakakupissa enemmän?
Mielestäni valinnan pitäisi olla selvä. Suomeenkin tarvitaan liikelähestymiskielto.