Lisää paukkuja ilmastoratkaisujen referenssimarkkinaan

Suomi on hyvissä asemissa puhtaiden ratkaisujen tuottajana. Se ei vielä riitä – ilmastobisneksen innovaatioissa ja investoinneissa on syytä nostaa rimaa, kirjoittavat EK:n Jyri Häkämies ja Smart & Clean -säätiön Tiina Kähö Kauppalehdessä 11.4.

Hiilineutraali murros on luonut cleantechille ja kiertotaloudelle ennennäkemättömät vientimarkkinat. Puhtaat ratkaisut muodostavat jo nyt kolmasosan Suomen viennistä ollen noin 25 miljardia euroa. Potentiaalia olisi kuitenkin paljon enempäänkin. Kilpaileminen maailmanluokassa edellyttää, että Suomen kotimarkkinoista saadaan uskottava näyteikkuna ja referenssimarkkina seuraavan sukupolven teknologioille ja palveluille.

Kotimarkkinoilla on paljon kehitettävää. Meiltä esimerkiksi puuttuvat yhä systemaattiset tavat, joilla ottaa liikenteen, rakentamisen ja energiasektorin innovaatioita käyttöön kotikentällä.

Myöskään uusien teknologioiden riskinkantoa ei ole ratkaistu. Valtion tulisikin luoda innovatiivisiin hankintoihin riskinjakomalli tai rahoitusinstrumentti, joka jakaisi tätä riskiä sekä edesauttaisi innovatiivisten cleantech-hankintojen tekemistä ja rahoittamista.

Kunnilla on merkittävä ostovoima julkisten hankintojen kautta. Julkiset hankinnat on tärkeää nähdä strategisena työkaluna, joilla edistää uusien innovaatioiden markkinoille pääsyä. Kunnilla tai niiden hankinnoista vastaavilla henkilöillä ei kuitenkaan ole kannustimia tämän riskin ottamiseen. Tällaista kannustavaa instrumenttia tulisi selvittää tulevassa hallitusohjelmassa esimerkiksi Finnveran tai Business Finlandin yhteyteen.

Suomi on syntymaa useille palveluinnovaatioille, joista MaaS (liikkuminen palveluna) on yksi esimerkki. Liikenne palveluna -ajattelun keskiössä on asiakas, joka voi hankkia tarvitsemansa matkaketjun liput yhdeltä luukulta. Tällaiset liikkumisen mullistavat palvelut vaativat useiden toimijoiden samanaikaisen luottamuksen ja yhteistyön. Suomi onkin toiminut edelläkävijänä luodessaan pohjaa esimerkiksi lainsäädännöllä, joka velvoittaa toimijat avaamaan tietoja ja rajapintoja toisilleen. Kyseessä on maailman edistynein liikenteen palvelumarkkinoihin keskittyvä lainsäädäntö.

Muut maat ja kaupungit tulevat kuitenkin kovaa vauhtia rinnalle ja kirivät ohi. Useassa Euroopan maassa valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä, jonka inspiraationa Suomi on toiminut. Meillä käytännön toimeenpano kuitenkin takkuaa. Vasta murto-osa toimijoista on avannut vaaditut tiedot. Myyntirajapinnat puuttuvat vielä monelta suureltakin organisaatiolta. Lakia valvova viranomainen Traficom asettikin hiljattain yhdelle toimijalle uhkasakon rajapintojen käyttöehtojen muuttamiseksi. Markkinoita ja rajapintoja pitää avata määrätietoisemmin sekä poistaa yksinoikeuksia, jotta uusille palveluinnovaatioille tulee tilaa.

Nyt on aika edetä sanoista tekoihin: markkinoita on avattava, kilpailua edistettävä sekä tutkimukseen ja kehitykseen satsattava. Vain siten Suomi voi lunastaa lupauksensa –  olla kokoaan suurempi ilmastomuutoksen torjunnassa.

Jyri Häkämies
toimitusjohtaja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tiina Kähö
toimitusjohtaja
Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 11.4.2019