Lupaavia esityksiä EU:n tulevasta liikennerahoituksesta

EU:ssa valmistellaan tulevaa monivuotista rahoituskehystä (MFF) sekä siihen liittyen Verkkojen Eurooppa -ohjelmaa (CEF). Komission esitys sisältää Suomen kannalta erinomaisia avauksia liikenneyhteyksiin liittyen: liikenneinfran rahoitusta halutaan kaksinkertaistaa, korostaen sotilaallista liikkuvuutta. Parhaimmillaan Suomelle voi avautua merkittävät mahdollisuudet hakea ja saada rahoitusta esimerkiksi Rail Nordica -raideleveyshankkeelle tai uusille Itämeren yhteyksille, kirjoittavat EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo ja Brysselin-toimiston asiantuntija Siiri Valkama.

EU:ssa on käynnistynyt seuraavan monivuotisen budjetin valmistelu, kun komissio julkisti heinäkuussa esityksensä monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 (Multiannual Financial Framework MFF). Edessä on isot väännöt siitä, mihin kohteisiin EU-rahoitusta tulevaisuudessa käytetään ja millä investoinnit rahoitetaan.

Vahvistetaan liikenteen CEF-rahoitusohjelmaa entisestään

EK:n tavoitteena on ollut saada jatkoa CEF-rahoitusohjelmalle (Connecting Europe Facility eli Verkkojen Eurooppa), jossa Suomen rahoitussaanto on kasvanut viime vuosina erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden kohteisiin. Seuraavalla kaudella CEF:n rahoitustasoa tulisi nostaa nykyisestä.

Rahoituksessa tulisi myös priorisoida kansainvälistä saavutettavuutta eli Suomenkin ulkomaanyhteyksiä sekä ydinverkkoväyliä kuten Helsinki-Tornio ja Turku-Hamina-Kotka/Lappeenranta.

Aiempaa suurempi paino tulisi laittaa siihen, miten liikenneinvestoinnit hyödyttävät rinnakkain sekä kriisinkestävyyttä ja Suomelle tärkeää sotilaallista liikkuvuutta että logistista kilpailukykyä. Peräänkuulutamme kaiken kaikkiaan rohkeutta priorisoida: mieluummin isompia panostuksia strategisiin hankkeisiin kuin rahoituksen pilkkomista pieniin puroihin.

Sotilaallisen liikkuvuuden korostaminen eduksi Suomelle

Näitä tavoitteita vasten komission heinäkuussa julkistama budjettiesitys vaikuttaa liikenteen osalta hyvinkin positiiviselta. Komissio ehdottaa liikenneinfran rahoitukseksi 51,5 miljardia euroa, mikä on kaksinkertainen edelliseen kauteen verrattuna. Painotusta lisätään merkittävästi sotilaallisen liikkuvuuteen, johon ehdotetaan 17,7 miljardin osuutta. Se olisi kymmenen kertaa enemmän kuin nykykaudella.

Sotilaallisen liikkuvuuden korostaminen on Suomen kannalta erinomainen asia. Sotilaallisella liikkuvuudella tarkoitetaan käytännössä liikenneinfran kaksoiskäyttöä siten, että se palvelee sekä turvallisuutta että siviilitaloutta. Tällöin tieverkkoa, siltoja, raiteita ja satamia kehitetään ja vahvistetaan siten, että ne kestävät siviililiikenteen ohella viime kädessä myös sotilaskaluston liikuttamisen, Nato-yhteensopivuus huomioiden.

Tällaisia prioriteettikohteita on Suomessa paljon, koska meillä on pitkä raja Venäjän suuntaan ja liikenteellistä saavutettavuutta haastaa myös riippuvuus Itämeren meriyhteyksistä. Suomen rooli koko EU:n puolustuksessa on merkittävä ja sen myös komissio tunnistaa.

Merkittävästi muuttuneessa turvallisuustilanteessa Suomen tuleekin määrätietoisesti tavoitella rahoitusta länsiyhteyksiä ja huoltovarmuutta vahvistaville toimille kuten eurooppalaista raideleveyttä rakentavalle Rail Nordica -hankkeelle. Samoin on kiirehdittävä kansallista pohjatyötä Itämeren uusien kiinteiden silta/tunnelivaihtoehtojen selvittämiseksi (Tukholma, Vaasa tai Tallinna).

On vaikutettava myös sen puolesta, että Suomen asemaa EU:n itäisenä rajamaana vahvistettaisiin muillakin elinkeinopoliittisilla tavoilla. Infra-hankkeiden ohella itäisen Suomen talouskasvun edellytyksiä tulisi parantaa esimerkiksi puhtaan siirtymän ja TKI-investointien sekä koulutuksen keinoin.

Tavoitteenamme on, että tulevissa neuvotteluissa säilyisi näin vahvana sekä CEF-ohjelman rahoitustaso että sen painotus sotilaalliseen liikkuvuuteen. Myös sotilaallisen liikkuvuuden investointien merkitys koko Euroopan turvallisuudelle tulisi huomioida EU-rahoitusosuudessa.

Siksi EK esittääkin, että Suomi tavoittelisi MFF-neuvotteluissa sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden EU-rahoitusosuuden nostamista 50 prosentista 75 prosenttiin.