Mirja Hannula: Työ ja työpaikka tekijäänsä opettaa

Osaamisen kehittämisen kulttuuri työpaikoilla on vahvaa ja se on voimistunut pitkällä aikavälillä. Viime viikolla julkaistun TEM:n työolobarometrin mukaan valtaosa palkansaajista kokee, että ’työpaikalla voi oppia koko ajan uusia asioita’ (84 %) ja ’työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita’ (72 %). Kehittämiskohteita on tietenkin myös tunnistettavissa.

Eri palkansaajaryhmien näkemyksissä on selviä ja isojakin eroja. Myönteisimmin oman työpaikkansa toiminnan ja ilmapiirin kokevat nuoremmat ikäryhmät sekä yksityisen sektorin ja valtion palkansaajat. Vaikka kolme neljästä vastaajasta piti väittämän ’työpaikallani tuetaan yhdessä oppimista’ sopivan työpaikkaansa erittäin hyvin tai melko hyvin, on neljäsosa vastaajista eri mieltä.

Keskustelu jatkuvan oppimisen edellytyksistä työpaikalla lähtee väärille raiteille, jos tuijotetaan työolobarometrin tilastotietoja koulutuspäivistä tai koulutukseen osallistumisesta. Osaamisen kehittämisen tavat organisaatioissa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla ovat monimuotoisia. Suurin osa uuden oppimisesta tapahtuu työn arjessa esimerkiksi tiimin tai kollegojen kesken osaamista jaettaessa. Olennaista on tehdä nykyistä näkyvämmäksi erilaiset oppimistilanteet ja tunnistaa paremmin eri tavoin hankittua osaamista. Tämä on ollut tavoitteena TEM:n ja OKM:n työssä, johon myös työmarkkinakeskusjärjestöt ovat osallistuneet. TEM:n tilaamassa julkaisussa osaamisen tunnistamisen hyvistä käytännöistä on monia esimerkkejä.

Yrityslähtöisiä koulutusmalleja tarvitaan

Osaamistason nostamisen tulee koskea koko koulutusjärjestelmää – tarvitsemme myös erikoistunutta ammatillista osaamista. Kehysriihen säästöpäätökset koulutuksen osalta osuivat harmillisen raskaasti ammatilliseen koulutukseen. Nyt kun säästöjen toimeenpanoa suunnitellaan, on tärkeää huolehtia siitä, ettei yrityksille tärkeä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tuottama osaaminen katoa

Oppisopimus on hyvä vaihtoehto uuden osaamisen hankkimiseen sekä työnantajille että yksilöille. On tehtävä nykyistä paremmin tunnetuksi mm. lyhytkestoisen, tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen mahdollisuudet.  Aina ei tarvita uutta tutkintoa, vaan esimerkiksi vihreän siirtymän edellyttämää uutta osaamista voidaan hankkia tutkinnon osilla.

Myös korkeakoulutukseen tarvitaan tutkintoja lyhyempiä koulutuskokonaisuuksia. Yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten tiivistyvää yhteistyötä tarvitaan, jotta koulutusjärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet tulevat yrityksille tutuksi ja pienet osaamiskokonaisuudet osuvat yritystarpeisiin. Etenkin TKI-toiminnan kautta syntyvistä uusista osaamistarpeista tarvitaan silta jatkuvaan oppimiseen ja tätä siltaa voidaan rakentaa parhaiten yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä.

EK:n julkaisussa ’Uutta osaamista ja oppimista digiajassa’ kuvataan yritysesimerkkien avulla, miten ja mistä lähtökohdista yritykset panostavat osaamisen kehittämiseen. Työssä tapahtuvaa oppimista on johdettava kuten muitakin yritysten ja organisaation toimintoja. Esimerkiksi se, mitä vihreä osaaminen tarkoittaa eri toimialoilla ja työtehtävissä vaihtelee. Siksi on tärkeää ratkoa työpaikkakohtaisesti, miten tarvittava uusi osaaminen hankitaan.