Oksala bloggaa: Yhtiöittämisvelvoite kaatui perustuslakipolitikointiin

Perustuslakivaliokunta antoi vihdoin lausuntonsa Sote-valinnanvapauslain perustuslainmukaisuudessa. Tulos oli jo aiemmin julkisuudessa kerrotun mukainen. Valinnanvapaus voidaan toteuttaa, mutta palvelutuotantoa ei voida organisoida niin, että kaikki palveluntuottajat olisivat samalla viivalla.

Helpottava tieto on, että hallituksen esityksen tärkein kohta eli suomalaisten valinnanvapaus toteutuu. Jatkossa suomalaiset saavat itse valita oman sote-keskuksensa. Toivottavasti maan hallituksella on viisautta toteuttaa tämä uudistus mahdollisimman nopealla aikataululla. Sote-uudistusta on valmisteltu jo usean vaalikauden ajan erilaisten hallituspohjien toimesta. Nyt ei enää ole viivyttelyn aika.

Hallituksen lakiesityksessä oli valinnanvapauden lisäksi sisällytetty maakunnille velvollisuus yhtiöittää oma palvelutuotantonsa siltä osin, kun se kilpailee yksityisten palveluiden kanssa. Tarkoitus oli turvata tuottajasta riippumattomat tasa-arvoiset kilpailuedellytykset kaikille palveluntarjoajille. Juuri tämän vuoksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto on pitänyt yhtiöittämisvelvoitetta tärkeänä.

Kilpailuneutraliteetti olisi parhaalla mahdollisella tavalla tukenut hallituksen tavoitetta saada aikaan tavoitellut 3 miljardin säästöt. Tuottajien välisen todellisen kilpailu tuottaa säästöjä.

Nyt kun hallitus joutuu luopumaan julkisen palvelutuotannon yhtiöittämisvelvoitteesta, on tärkeää, että muulla tavoin turvataan mahdollisimman todellinen kilpailu. Tämä edellyttää, että maakunnan omat rahat ja palvelutuotannosta vastaavan liikelaitoksen rahat eivät saa mennä sekaisin missään vaiheessa ja että liikelaitoksia koskevat samat määräykset kuin yksityisiä sote-yhtiöitä.

”Säästöt tuskin toteutuvat”

Valitettavan todennäköistä on se, että perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena sote-uudistus joudutaan toteuttamaan niin, että tavoitellut säästöt tuskin toteutuvat. Kallis valiokunta veronmaksajille tämä perustuslakivaliokunta.

Arvioidessaan lakiesitysten perustuslainmukaisuutta joutuvat perustuslakivaliokunnan jäsenet valitettavasti luottamaan ns. ”perustuslakiasiantuntijoihin”. Heidän valtansa onkin kasvanut parlamentarismin ja demokratian kustannuksella.

Kun perustuslakiin lisättiin ns. TSS-oikeudet eli taloudelliset-, sosiaaliset- ja sivistykselliset oikeudet avautui näille ”perustuslakiasiantuntijoille” oiva mahdollisuus. Osahan heistä oli jo pitkään halunnut TSS-oikeudet myös Suomeen, kun ne kerran olivat DDR:n perustuslaissa. Muistan omilta opiskeluajoiltani nämä ”ajattelijat”.

Ei liene sattumaa, että monen ”perustuslakiasantuntijan” oma kielteinen suhtautuminen yksityiseen palvelutuotantoon tai markkinatalouteen heijastuu heidän perustuslakitulkintoihinsa. Paljon uskottavampana pitäisin sellaista perustuslakiasiantuntijaa, joka kannattaisi lujasti yksityistä palvelutuotantoa ja markkinataloutta, mutta tulkitsisi silti markkinoita tukevan esityksen perustuslain vastaiseksi. Uskoisin myös sellaiseen perustuslakiasiantuntijaan, joka poliittisesti vastustaisi markkinoiden avaamista, mutta toteaisi, ettei se kuitenkaan ole perustuslain vastaista.

Vaikka olenkin juristi, en ole perustuslakiasiantuntija, enkä missään tapauksessa EK:ssa töissä olevana väitä olevani puolueeton asiantuntija, niin ihmettelen kovasti tulkintaa, että maakuntaomisteisen sote-tuotannon yhtiöittäminen olisi perustuslain vastaista.

Perustuslakivaliokunta perustelee yhtiöittämisvelvoitteen perustuslainvastaisuuden mm. yhdenvertaisuudella, riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisella, perusoikeuksien turvaamisella sekä julkisen vallan käytöllä.

”Absurdia väittää yhtiöittämisvelvoitteen vaarantavan yhdenvertaisuuden”

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Perusoikeusuudistuksen perusteluissa nimenomaan todetaan: ”Säännöksessä ei määritellä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapaa. Siten se ei edellytä, että julkisyhteisöt itse huolehtisivat kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta.” Näin ollen se, tuottavatko yksityiset julkisesti rahoitettuja terveyspalveluita, ei ole perustuslakikysymys. Perusoikeuksien turvaamisessa ei ole kysymys niiden tuottamisesta itse, vaan sen vastaamisesta, että ne ovat tarjolla niitä tarvitsevalle.

Julkisen vallan velvollisuus on turvata sote-palveluiden saatavuus. Tämän hallituksen esitys erittäin hyvin olisi turvannut. Pidän selvänä, että se olisi nykytilanteeseen verrattuna selvästi lisännyt palveluiden tarjontaa. Perustuslain velvoite olisi siis toteutunut huomattavasti paremmin kuin se nyt toteutuu. Tällähän ei ollut mitään merkitystä näille ”perustuslakiasiantuntijoille”.

Myöskään julkisen vallan käytöstä ei sote-keskusten palveluissa ole kysymys. Niin korkein oikeus kuin myös eduskunnan oikeusasiamies ovat todenneet, että hoidolliset toimenpiteet eivät merkitse julkisen vallan käyttöä.

Myöskään yhdenvertaisuudella ei voida perustella yhtiöittämisvelvoitteen perustuslainvastaisuutta. Ensinnäkin maakuntahan itse omistaa yhtiönsä ja päättää sen toiminnasta. Toiseksi hallituksen esityksen on arvioitu lisäävän palveluita ei vähentävän niitä.

Nykytilanteen voi perustellusti väittää olevan yhdenvertaisuusnormin vastainen, kun hoitojonojen pituus, hoidon saatavuus ja sen laatu vaihtelevat rajusti maan eri osissa. Tämä siis nykyisesti julkisesti tuotetun palvelujen osalta. On lähinnä absurdia väittää yhtiöittämisvelvoitteen vaarantavan yhdenvertaisuuden, kun se nimenomaan parantaa sitä.