Päivi Wood: 30-vuotiaat sisämarkkinat – Suomen etu
Sisämarkkinat ovat olleet EU:n suurimpia menestystarinoita. Toimivat sisämarkkinat ovat Euroopalle kasvun mahdollistaja. Aivan erityinen merkitys niillä on pienelle viennistä elävälle Suomelle. Jatkossa on vaikutettava sisämarkkinoiden pullonkaulojen avaamiseksi ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi, kirjoittaa EK:n johtava asiantuntija Päivi Wood.
Euroopan unionin sisämarkkinat täyttävät tänä vuonna 30 vuotta ja ovat yksi EU:n suurimmista saavutuksista. Sisämarkkinat koostuvat nykyään lähes 450 miljoonasta kuluttajasta ja muodostavat lähes 20 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
Sisämarkkinat ovat elintärkeitä EU:n kaikenkokoisille yrityksille kasvaakseen, ollakseen kilpailukykyisiä ja laajentuakseen kansainvälisesti. Suomalaisille yrityksille sisämarkkinat tarjoavat käänteentekevän edun: 5,5 miljoonan suomalaisen sijaan pääsemme toimimaan 450 miljoonan kuluttajan kotimarkkinoilla.
Eurooppa on selvinnyt ja kehittynyt kriisien kautta. Sisämarkkinoiden vakaata kehitystä ovat viime aikoina haastaneet Iso-Britannian lähtö unionista, koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja laukalle lähtenyt valtiontukikilpailu jäsenmaiden välillä. Valtiotukikilpailun hillitseminen ja sisämarkkinoiden puutteet on korjattava niin, ettei niistä tule kasvun estettä.
Toimivat sisämarkkinat ovat Euroopalle kasvun mahdollistaja. Nyt onkin tunnistettava tarvittavat muutokset, joiden avulla eurooppalainen kilpailukyky säilyy myös pitkällä aikavälillä.
Sisämarkkinoiden menneisyyden menestys ei takaa menestystä tulevaisuudessa
Sisämarkkinoiden sääntelyn on pystyttävä vastaamaan tämän päivän ja huomisen haasteisiin. Osa tarvittavista toimista ei saa palstatilaa julkisessa keskustelussa. Yksi näistä on nykyisten sisämarkkinasääntöjen täysimääräinen täytäntöönpano eri jäsenmaissa ja jäsenmaissa olevien esteiden poistaminen, jotka estävät vaikkapa rajat ylittävien palveluiden tarjoamisen tai eroavat tekniset vaatimukset. Sisämarkkinoilla jäsenmaiden ei tulisi tehdä kansallisia lisä- ja erityissääntöjä, vaan luottaa unionintason sääntelyyn.
Erityisesti iso kysymys on se, miten investoinnit saadaan pysymään Euroopassa ja kuinka uusia investointeja saadaan houkuteltua. Siihen liittyen on tunnistettava keinot, joilla digitaalisen ja vihreän siirtymän tarjoamat kasvun mahdollisuudet pystytään hyödyntämään. EU:n on tavoiteltava johtavaa asemaa vihreän teollisuudenaloilla.
Nousevina teemoina Eurooppa tarvitsee osaamisen sisämarkkinat työvoimapulan lieventämiseksi sekä kiertotalouden sisämarkkinat, joilla osaltaan tuetaan talouden kasvua ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.