Päivi Wood: Eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit

Uusi hallitus ja eduskunta saa syliinsä hankalia linjattavia heti kautensa aluksi. Samalla avautuu myös erinomainen paikka rakentaa näkemyksiä ensi vuonna aloittavan uuden komission ohjelmaan vuosille 2024–2029. Tähän tarvitaan näkemyksellistä keskustelua Suomen EU-tavoitteista, muistuttaa johtava asiantuntija Päivi Wood.

Brexit, koronapandemia, yhteinen elvytyspaketti, maailman talouden blokkiutuminen ja protektionismin nousu kehystävät uuden hallituksen ja eduskunnan tietä myös EU-linjauksien osalta. Millaista unionia me Suomena haluamme olla rakentamassa muuttuneessa tilanteessa?

Vaikka EU-asiat ovat loistaneet poissaolollaan tämän vuoden eduskuntavaalikoneissa ja -väittelyissä, eduskunnalla on vankka asema Suomen EU-politiikan määrittämisessä. Eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit. Äänestämällä vaikutetaan kansanedustajien valinnan lisäksi siihen, millaisia EU-poliittisia linjauksia tullaan tekemään seuraavan neljän vuoden aikana.

Riittävätkö vanhat kannat tulevalla hallituskaudella?

Tuleva hallitus saa linjattavakseen laajan kirjon EU-asioita heti kautensa alkumetreillä. Kotimaisen päätöksentekokoneiston olisi oltava selkeässä etunojassa, niin että pystymme vaikuttamaan jo komission valmistelussa oleviin asioihin riittävän aikaisin. Siihen tarvitaan näkemystä siitä, mihin suuntaan haluamme liikkua ja millä ehdoilla.

Suomella on perinteisesti ollut tiukka kanta yhteisvelkaan, eikä valtiotukien joustavoittamista ole pidetty oikeana työkaluna vastaamaan Euroopan kilpailukyvyn nostoon. Samaan aikaan odotukset kasvu- ja vakaussopimuksen uudistamiseen kasvavat. Yhtenä kysymyksenä on jäsenmaiden yhteisvelka ja pidemmällä aikavälillä toteutettava suvereniteettirahasto. Kotimaan eduskuntavaalikeskustelussa olisi kaivattu puolueiden näkemyksiä myös EU-tason talouspoliittisiin kehityskulkuihin.

Väläyksittäin unionin toimintaa on ruodittu syvällisemmin. On ihmetelty esimerkiksi sitä, kuinka yksi jäsenmaa pystyy blokkaamaan päätöksenteon unionissa. Ehkäpä näistä keskusteluista saadaan kylvettyä siemeniä siihen keskusteluun, miten Suomi haluaisi remontoida unionin päätöksentekojärjestelmää. Riittääkö siihen pieni pintaremontti vai lähdetäänkö pitkään ja uuvuttavaan perussopimuksen avaamiseen, joka söisi unionin resursseja vuosien ajan?

Hyvinvoiva Suomi – toimivat sisämarkkinat ja vahva EU

Seuraavalla nelivuotiskaudella Suomen on tärkeää vaikuttaa myös siihen, miten unionin ilmasto- ja energiapolitiikkaa tehdään – samalla kilpailukyky säilyttäen.  Kesän kynnyksellä tehtävässä monivuotisen rahoituskehyksen puolivälitarkastelussa puolestaan asetetaan esimerkiksi askelmerkit tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan rahoitukselle. TKI-rahoitus on avainasemassa kilpailukyvyn kannalta, mutta valitettavasti se on myös altis budjettileikkauksille.

EU-tasolla tehtävät ratkaisut raamittavat suoraan yritysten toimintaedellytyksiä. Kilpailukyvyn vahvistamisessa huomiota tulee kiinnittää erityisesti pienten- ja keskisuurten yritysten uudistumiskykyyn. Tarvitsemme vaikuttavia tuloksia nopeasti ja silloin nippelisääntely tai raskaat hallinnolliset harjoitukset eivät ole paras keino. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa yritykset ovat avainpeluri ja toimivat sisämarkkinat tarjoavat kasvualustan vihreän siirtymän edellyttämille peruselementeille, kuten rahoitus, osaaminen ja uudet teknologiat.

Edessä on siis isoja vaikuttamisen paikkoja ja kauaskantoisia linjauksia. Jatketaan keskustelua Euroopan uudistamisesta. Vahva ja elinvoimainen EU on myös Suomen etu!