Päivi Wood: EU:sta elinvoimaa itäiseen Suomeen

EK on julkistanut omat keinonsa siihen, kuinka itäisen Suomen talous ja elinvoima kyetään kääntämään kasvuun. EU-rahoituksella ja itäisten EU-maiden yhteistyöllä on ohjelmassa iso painoarvo, kirjoittaa johtava asiantuntija Päivi Wood.

Suomi ei ole yksin muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena myös Baltian maat ja Puola ovat joutuneet Suomen tapaan uuteen entistä haastavampaan asemaan koko Euroopan turvallisuuden varmistajana. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat kauaskantoisia myös maittemme talouksille.

EK julkaisi tällä viikolla puheenjohtaja Harri Bromanin johdolla laaditut esitykset siihen, kuinka itäisen Suomen talous ja elinvoima saadaan kääntymään kasvuun.

Yksi EK:n neljästä suosituksesta on EU-rahoituksen kasvattaminen itäisessä Suomessa. Sen onnistumiseksi korostamme voimakkaasti yhteistä vaikuttamistyötä Suomen, Baltian maiden ja Puolan kesken. Venäjän rajanaapurimaiden tulisi vaikuttaa EU:ssa yhdessä sen puolesta, että muuttunut geopoliittinen tilanne tunnustetaan EU-tason rahoitusvälineissä. Tähän avautuu mahdollisuuksia sekä nykyisellä että vuonna 2028 alkavalla uudella rahoituskaudella.

Nykyisen rahoituskauden osalta tarvitaan ensinnäkin kokonaiskuva kaikista unionin rahoitusinstrumenteista ja niissä jäljellä olevien käyttämättömien varojen hyödyntämisestä. Käyttämättömät varat on saatava hyödynnettyä sodan välittömien vaikutusten lieventämiseen. Tähän liittyen komissio antoi 26.3. myönteisen rahoituspäätöksen hankkeelle, jossa etsitään uusia ratkaisuja itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Päätös on hyvä alku itäisen Suomen muuttuneen tilanteen tunnustamiselle, mutta lisää EU-tason toimia ja rahoitusta tarvitaan.

Seuraavan rahoituskauden osalta on tavoiteltava vielä vaikuttavampaa EU-panosta Venäjän rajanaapurimaille. Käyttöön pitää saada EU-rahoitusväline, jossa tunnistetaan Euroopalle strategisesti tärkeiden raja-alueiden merkitys koko Euroopan turvallisuutta vahvistavana tekijänä. Rahoituksessa on korostettava sellaisia kriteereitä, jotka tukevat unionin taloudellista kasvua ja mahdollistavat kilpailukykyä tukevia investointeja, alueiden erityispiirteet huomioiden.

Seuraavalla rahoituskaudella on myös pidettävä huolta siitä, että geopolitiikan muutos ja uudet tarpeet tunnistetaan nykyisissä rahoitusohjelmissa, kuten Verkkojen Eurooppa (CEF) ja Horisontti. Esimerkiksi CEF 3 -rahoituksessa on huomioitava Suomen saavutettavuuden turvaaminen; rahoituskriteereissä on nostettava sotilaallisen liikkuvuuden painotusta.

EU-rahoitusta on siis hyödynnettävä itäisen Suomen hyväksi sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Se tulee nähdä siemenrahana, jonka avulla pystytään vivuttamaan investointeja, alueellista saavutettavuutta ja elinvoimaa. Kaiken lähtökohtana on hyvä kokonaisturvallisuuden taso, joka on edellytys kansalaisten elämiselle ja yritysten toimimiselle raja-alueilla.