Päivi Wood: Lisää suomalaisia Brysseliin ja EU-virkoihin!

EU-toimielimissä tarvitaan lisää suomalaisia monesta syystä – Suomen omien intressien turvaamiseksi sekä kaikenpuolisen tiedonvaihdon vahvistamiseksi. Olennaista on määritellä Suomelle kaikista tärkeimpiä EU-politiikan teemoja,  joissa suomalaisedustus on välttämätöntä, kirjoittaa EK:n johtava asiantuntija Päivi Wood.

Tänään julkaistiin Valtioneuvoston selvitys siitä, miten suomalaisten EU-uria voidaan edistää. Se sisältää erittäin kannatettavan esityksen kansallisen strategian laatimisesta, jotta suomalaisten edustus EU-viroissa saataisiin turvattua.

Lähitulevaisuudessa suomalaisten EU-virkamiesten määrä tulee putoamaan. Suomen EU:hun liittymisen jälkeen töihin menneet virkamiehet tulevat eläköitymään lähivuosina, hakijoita rekrytointikilpailuihin Suomesta on vähän ja menestyminen rekrytointikilpailuissa on alhaisella tasolla. Nämä tekijät johtavat vääjäämättömästi siihen, että suomalaisten edustus EU:n toimielimissä tulee putoamaan.

Samaan aikaan kun suomalaisten edustus EU:n toimielimissä laskee,  paikat täytetään muilla kansallisuuksilla. Osa unionin uskottavuudesta ja siitä, että unionin päätöksentekoon luotetaan, pohjautuu sille, että olemme  tasa-arvoisia muiden EU-jäsenmaiden joukossa ja että meitä kuunnellaan.

EU-toimielimissä tarvitaan suomalaisia monesta syystä – Suomen omien intressien turvaamiseksi, suomalaisten erityisolosuhteiden ymmärtämiseksi sekä kaikenpuolisen tiedonvaihdon vahvistamiseksi. Emme voi olettaa, että meille itsestäänselvät asiat ovat sitä myös muualta tuleville. Erilaisten olosuhteiden ymmärrys lisää myös lainvalmistelun laatua komissiossa. EU:n instituutiot ja päätöksenteko raamittavat keskeisellä tavalla myös suomalaisten yritysten toimintaympäristöä.

Nykyisten ja tulevien tilanteiden ja kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan näkemyksellisyyttä ja monenlaisia taitoja, joiden avulla unionin kehitystä pystytään muokkaamaan sellaiseen suuntaan, joka on myös Suomelle hyväksi. Suomalaisten saamiseksi EU-urille tarvitaan strategia ja systemaattisuutta.

Mitä sitten tulisi tehdä, jotta suomalaisia saataisiin Brysseliin ja EU-virkoihin lisää? Tietysti tarvitaan enemmän hakijoita ja parempaa onnistumisprosenttia hakijoille. Mutta on tunnistettava sektorit, joiden avulla pystytään edistämään Suomen tavoitteita EU-päätöksenteossa. Olennaista on määritellä Suomelle kaikista tärkeimpiä EU-politiikan teemoja,  joissa suomalaisedustus on välttämätöntä. Omien näkemysten eteenpäin viemistä EU-tasolla helpottaa, jos komission valmistelemiin ehdotuksiin ei jää valuvikoja ja että meidän kansalliset erityispiirteet on huomioitu jo komission pohjaesityksissä.

Suomalaisten aliedustuksen korjaaminen EU-instituutioissa tulee viemään aikaa. On koko EU:n etu, että aliedustettujen maiden osalta tehdään korjaavia toimenpiteitä EU-tasolla, muuten unionin uskottavuutta murennetaan. Meidän on myös Suomessa tehtävä oma osamme, että saamme ihmisiä hakeutumaan EU-urille. On hyvä, että tänään julkaistussa on esitetty lista suosituksia. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja varmistaa, että suomalaisten määrä saadaan kasvuun.