Päivi Wood: Sisämarkkinat kuuluvat EU-politiikan keskiöön

Seuraavan komission on asetettava sisämarkkinoiden kehittäminen aidosti keskiöön – ajuriksi Euroopan taloudelliselle kehitykselle sekä työn ja hyvinvoinnin perustaksi. EK:n johtava asiantuntija Päivi Wood jakaa huomioitaan komission juuri julkaisemasta sisämarkkinaraportista.

Puhetta sisämarkkinoiden kehittämisestä ja Euroopan kilpailukyvyn parantamisesta on riittänyt. Ja lisää on luvassa, kun tulevana kesänä julkaistaan italian entisen pääministerin Mario Draghin raportti Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi ja sitä ennen toisen italialaisen pääministerin, Enrico Lettan raportti sisämarkkinoiden tulevaisuudesta.

Lukiessa Euroopan komission tänään julkaisemaa vuosittaista Sisämarkkinoiden tila ja kilpailukyky -raporttia herää kysymys, missä asioissa edistystä tapahtunut. Sisämarkkinoita kutsutaan juhlapuheissa unionin kruununjalonkiveksi, ja toimintaa on yritetty parantaa vuosi toisensa jälkeen. Silti edelleen tekemättömien töiden listalla roikkuvat samat asiat: tarpeettoman hallinnollisen taakan minimointi, EU-lainsäädännön säntillisempi noudattaminen jäsenmaissa, yhteiset säännöt ja standardit sekä tasapuoliset kilpailuolosuhteet kaikissa jäsenmaissa.

Vanhat ongelmat eivät ole väistyneet ja pahimmillaan yksittäisen yrityksen näkökulmasta sisämarkkinat saattavat näyttää 27 erilaisen järjestelmän palapeliltä. Onnistumisten sarake ei kuitenkaan jää tyhjäksi. Sisämarkkinoiden resilienssin vahvistaminen uudessa geopoliittisen tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää ja tämän vuoden raportissa korostuu voimakkaasti termi strateginen.

Muutamat strategiset painotukset osuivat erityisesti silmiin raporttia lukiessa. Tällaisia tärkeitä painotuksia ovat mm. kilpailukyvyn parantaminen strategisten teknologioiden investointien kautta sekä työvoiman liikkumisen helpottaminen. Samoin peräänkuulutetaan lisää yksityisiä ja julkisia investointeja tukemaan Euroopan vihreää ja digitaalista siirtymää. Lisärahoituslähteitä on löydettävä niin resilienssin, innovaatioiden kuin strategisen autonomian lisäämiseksi, tähtäimessä edelleen kilpailukykyisempi Eurooppa. Strategisesti tärkeillä aloilla teollisen kapasiteetin ja tuotantoketjujen vahvistaminen vaatii yhä enemmän EU-tason toimia.

Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta merkityksellistä on, että strategisten investointien toteutusta ei EU-tasolla tehdä perustuen siihen, millä jäsenvaltiolla on syvimmät taskut vaan investointien ”parhauteen”. Se on myös hyväksi Euroopan kilpailukyvylle. Strategisesti tärkeiden teollisuusalojen ja tuotantoketjujen vahvistamisessa jäsenvaltioiden yhteistoiminta on tärkeää. Yhtä tärkeää on myös, että tulevat aloitteet ja toimet ovat yhteensopivia.

Suomelle sisämarkkinat ovat kasvun perusta. Hyödyt laajemmista markkinoista ovat pienille avotalouksille erittäin merkittävät. Seuraavan komission on aidosti asetettava sisämarkkinoiden kehittäminen keskiöön, ajuriksi Euroopan taloudelliselle kehitykselle ja työn ja hyvinvoinnin perustaksi. Sisämarkkinoiden pullonkaulat ovat iso kysymys niin Suomen kuin koko Euroopan kannalta – niiden ratkaiseminen olisi tärkeää saada seuraavan komissiokauden ykkösagendalle.