Peppiina Huhtala: mitä pitää tietää voimaan tulleesta tekoälyasetuksesta?

Onko vielä joku, joka ei tiedä, että EU:n tekoälysäädös tuli voimaan elokuussa 2024? No nyt tiedät!

EU:n tekoälysäädöksen sanotaan olevan ensimmäinen lainsäädännön tasoinen ja kattava säännöstö tekoälyn kehittämiselle ja hyödyntämiselle koko maailmassa. Sitä se onkin. Yhtä kattavaa ja velvoittavaa kokonaisuutta ei ole missään muualla.

Kirjoitin lokakuussa 2023 siitä, miten Tekoälyasetuksen lopputulos on elintärkeää EU:n kilpailukyvylle. Lain sisältöön emme voi enää vaikuttaa, mutta sen tehokkaaseen toimeenpanoon kyllä.

Mitä tekoälysäädökseen lopulta tuli? Ihan alkuun on hyvä ymmärtää, että se rakentuu riskiperusteiseen lähestymistapaan riippuen siitä, missä yhteydessä tekoälyjärjestelmää on tarkoitus käyttää.

EU:n tekoälysäädös kieltää kokonaan tietynlaisten tekoälyjärjestelmien kehittämisen ja tuomisen EU:n markkinoille. Kokonaan kiellettyjä ovat muun muassa sellaiset järjestelmät, joita voidaan käyttää manipuloimaan ihmisten käyttäytymistä tavalla, jota henkilö ei itse havaitse (subliminaaliset tekniikat), tekoälyjärjestelmät, jotka hyödyntävät ihmisryhmien haavoittuvuuksia (esim. vammaiset ja ikääntyneet ihmiset), pisteyttävät ihmisiä tavoilla, jotka voivat johtaa henkilöiden tai henkilöryhmien epäsuotuisaan kohteluun (sosiaalinen pisteytys), keräävät kasvojen kuvia internetistä tai valvontakameran tallenteista kasvojentunnistustietokantojen luomiseksi tai tunnistavat ihmisten tunteita työpaikoilla ja oppilaitoksissa.

Sallittuun mutta suuririskiseen ryhmään kuuluvat tekoälyjärjestelmät, joita hyödynnetään muun muassa kriittisessä infrastruktuurissa, HR-prosesseissa ja viranomaistoiminnassa päätettäessä ihmisille tärkeistä etuuksista ja palveluista. Tähän ryhmään kuuluvien tekoälyjärjestelmien käyttö on EU:ssa edelleen sallittua, kunhan asetuksen velvoitteet täyttyvät.

Matalan riskin tekoälyjärjestelmiä koskevat ainoastaan avoimuusvaatimukset. Esimerkiksi ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa olevien tekoälyjärjestelmien käyttö tulee toteuttaa siten, että ihminen tietää asioivansa tekoälyn kanssa. Lisäksi synteettisten ääni-, kuva- tai tekstisisältöä tuottavien tekoälyjärjestelmien tuotokset, kuten ”deep fake”, tulee jatkossa merkitä keinotekoisesti tuotetuiksi tai manipuloiduiksi.

Kokonaan velvoitteiden ulkopuolelle jääviä tekoälyjärjestelmiäkin on, kuten roskapostisuodattimet.

On siis hyvä ymmärtää, että raskaimmat velvoitteet eivät koske kaikkia tekoälyjärjestelmiä.

Selvitämme EK:ssa parhaillaan, miten EU:n tekoälysäädöksen toimeenpano olisi yrityksille ja myös viranomaisille mahdollisimman tehokasta. Selvitämme erityisesti, miten sääntelyn mahdollistamia innovointia tukevia toimenpiteitä kuten sääntelyn testiympäristöjä (regulatory sandboxes) voidaan hyödyntää.

Suomen tulee ottaa kaikki mahdollinen kansallinen liikkumavara käyttöön, jotta tekoälyyn perustuva innovointi voi kukoistaa ja saamme lisää suomalaisia menestystarinoita!