Petri Vuorio: Hallitus tähtää yrittäjävetoisten Mittelstand-yritysten määrän tuplaamiseen
Suomen uusi hallitus on sitoutunut edistämään kotimaista omistajuutta ja yrittäjyyttä. Sen konkreettisena osoituksena pk-yritysten kasvu nostetaan elinkeinopolitiikan ytimeen: yrittäjävetoisten keskisuurten yritysten määrä halutaan tuplata, kuten EK:n Mittelstand-ohjelmassa on esitetty.
Tuoreen hallitusohjelman linjaukset ovat pääosin tervetulleita ja ne parantavat kotimaisen yrittäjyyden toiminta- ja kasvuedellytyksiä – vaikkakin vasta toimeenpano ratkaisee lopullisen tuloksen. Hallitusohjelma tuo uutta painotusta yrittäjyyspolitiikkaan: fokus on uusien yritysten käynnistämisen lisäksi yhä enemmän myös olemassa olevien pk-yritysten kasvun edistämisessä.
Uusi hallitus sitoutuu ohjelmassaan toimiin, joilla keskisuurten yrittäjävetoisten Mittelstand-yritysten määrä tuplataan vuoteen 2030 mennessä. Tämä on päätavoite myös EK:n Mittelstand-ohjelmassa, joka esittää myös konkretiaa tarvittavista toimenpiteistä. Tämä tavoite on kunnianhimoinen, mutta oikeilla politiikkatoimilla täysin realistinen. Sen saavuttamisella (tai saavuttamatta jättämisellä) on merkittävä vipuvaikutus Suomen viennin, kasvun ja työllisyyden kehitykselle 2030-lukua kohti mentäessä. Samalla vahvistettaisiin myös Suomen talouden kriisinkestävyyttä ja viennin kivijalkaa, sillä 2/3 kokonaisviennistämme syntyy nykyisin vain sadan yrityksen toimesta.
Hallituksen vahva tahtotila onkin nostaa yrittäjyyden ja omistajuuden arvostusta sekä kohentaa toimintaympäristöä laajalla keinovalikoimalla. Tähän kuuluvat mm. panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen, luvituksen uudistamiseen sekä kilpailun lisäämiseen markkinoilla ja julkisissa hankinnoissa. Lisäksi puretaan pk-yrityskentän sääntelyä. Pidämme erityisen tarpeellisena myös omistajanvaihdosten edistämistä perintöverotusta uudistamalla. Hallitusohjelmassa on sitouduttu pidentämään perintöveron maksuaikaa sekä lupauduttu selvittämään luovutusvoittoveroon siirtymistä. Lisäksi työllistämisen kynnys madaltuu ja toteutetaan tärkeitä työmarkkinareformeja – esimerkiksi yt-lain soveltamisala nostetaan kahdestakymmenestä työntekijästä viiteenkymmeneen.
Takapakkia tulee työperäisen maahanmuuton kiristyksistä, jotka osuvat erityisesti jo ennestään työvoimapulasta kärsiville hotelli-, ravintola- ja kiinteistöpalvelualoille. Lisäksi mm. matkailu-, liikenne-, tapahtuma- ja kulttuuripalveluihin kohdistuva arvonlisäveron korotus heikentää monien vastikään pandemian läpi sinnitelleiden yrittäjien toimintaedellytyksiä.
Epävarmuudesta on tullut aikakautemme uusi normaali. Siksi yrittäjät tarvitsevat päättäjiltä korostetun vakaata, ennakoitavaa ja eteenpäin katsovaa yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikkaa. Hallitusohjelman astuessa nyt voimaan alkaa yhdessä tekemisen aika. Kunhan yrittäjämyönteinen toimintaympäristö saadaan toteutumaan, pääsevät yrittäjät antamaan parhaan panoksensa Suomen kasvun puolesta.