Saila Turtiainen bloggaa: Mikä on TTIP:n kohtalo Brexit-äänestyksen jälkeen?
Asiantuntija Saila Turtiainen seuraa EU:n kauppapolitiikkaa
EU:n ja USA:n välisestä TTIP-sopimuksesta neuvotellaan taas ensi viikolla, kun 14. neuvottelukierros käynnistyy. USA:n presidentinvaaleista johtuen neuvotteluissa on ollut painetta löytää sopu vielä tämän vuoden aikana. Kesätauon jälkeen EU-maat arvioivatkin onko olemassa mahdollisuus päästä niin pitkälle, että loppuvaiheen neuvotteluihin voitaisiin lähteä. Todennäköisempänä vaihtoehtona pidetään neuvotteluiden jatkamista USA:n uuden presidentin kanssa. Elinkeinoelämän kannalta sopimuksen aikataulua tärkeämpää onkin sopimuksen sisältö.
Ison-Britannian mahdollinen EU-ero tuo yhden muuttuvan tekijän lisää myös TTIP-pöytään. Neuvotteluita se ei kuitenkaan keskeytä. Ison-Britannian ero merkitsisi EU:n sisämarkkinan supistumista väestömäärällä mitattuna noin 13 prosenttia . Tämä on EU:lle iso menetys ja heijastuu sen neuvotteluvoimaan, mutta Ison-Britannian eronkin jälkeen EU on edelleen yksi maailman suurimmista ja vauraammista markkinoista, jonka kanssa muut maat haluavat myös jatkossa solmia vapaakauppasopimuksia.
Ison-Britannian EU-eron seurauksena EU voisi kuitenkin liikkua astetta protektionistisempaan suuntaan. Iso-Britannia on aina ollut vankkumaton kaupan vapauttamisen kannattaja ja isona jäsenmaana tasapainottanut eteläisten jäsenmaiden halua rajoittaa ulkomaalaista kilpailua ja suojata omaa markkinaansa. EU jatkaa Ison-Britannian mahdollisen eronkin jälkeen agendaansa solmia useita uusia vapaakauppasopimuksia lähivuosina. Nähtäväksi kuitenkin jää laskeeko näiden sopimusten kunnianhimon taso.
Entä sitten Iso-Britannia? Voisiko maa solmia oman vapaakauppasopimuksen USA:n kanssa? Tämä on toki mahdollista, mutta lyhyellä tähtäimellä erittäin epätodennäköistä. USA on tällä hetkellä keskittynyt neuvottelemaan vapaakauppasopimuksia vain alueiden, ei yksittäisten maiden kanssa. Ison-Britannian pitäisi myös ensin erota EU:sta ennen kuin se voi aloittaa neuvottelut siitä millaisin ehdoin se käy kauppaa muiden maiden kanssa. Tällä hetkellä Isolla-Britannialla ei ole myöskään resursseja eikä riittävää osaamista kauppasopimusten neuvottelemiseksi. EU:n komissio hoitaa tätä tehtävää ja EU:lla onkin voimassa jo lähes 60 maan kanssa vapaakauppa- tai jokin vastaava sopimus. Isolla-Britannialla olisi siis paljon kirittävää.
Yksi mahdollinen skenaario on myös se, että EU ja USA neuvottelevat TTIP-sopimuksen, johon sitten annetaan muille maille mahdollisuus liittyä, mukaan lukien Iso-Britannia. Brexit ei ole siis TTIP:lle kohtalonkysymys. EU:lla ja Isolla-Britannialla on kuitenkin iso haaste edessä selvitellessään Brexitin vaikutuksia myös muiden maiden suuntaan.