Saila Turtiainen bloggaa: Vapaakauppa vastatuulessa – kääntyvätkö tuulet?

EK:n asiantuntija Saila Turtiainen seuraa EU:n kauppapolitiikkaa ja Suomen vientinäkymiä sen valossa.

Elokuussa EU:n rivit hajoilivat varsin näyttävästi, kun kahden suuren EU-maan ministerit kyseenalaistivat USA:n kanssa käytävien TTIP-vapaakauppaneuvotteluiden jatkamisen. Tällaiset irtiotot herättävät huolta EU:n kauppapoliittisesta toimintakyvystä.

Suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta EU:n yksi selkeimmistä hyödyistä on tullut aktiivisen kaupanvapauttamisen ja uusien vapaakauppasopimusten neuvottelemisen kautta. EU pystyy ison sisämarkkinansa ansiosta neuvottelemaan huomattavasti parempia kauppasopimuksia kuin mikään maa yksin.

EU:lla on jo nyt voimassa jonkinlainen kauppasopimus lähes 60 maan kanssa. Tämä sopimusverkosto mahdollistaa suomalaisyrityksille kilpailuetua vientimarkkinoille, kun kaupanesteiden määrä on vähäisempi. Maailmalla on käynnissä kilpajuoksu siitä, minkä maan vapaakauppasopimusverkosto on kattavin. Tässä kilpailussa pärjätäkseen EU:n on jatkettava uusien sopimusten tekemistä ja vanhojen sopimusten päivittämistä. Sisäiselle riitelylle ei ole aikaa.

Myös Iso-Britannia on nyt mielenkiintoisen tilanteen edessä, kun sen yritykset eivät EU-eron jälkeen enää hyödykkään EU:n vapaakauppasopimuksista. Tämä merkitsee lukuisia uusia tulleja ja kaupanesteitä brittiläisille viejille, joiden kilpailukyky tulee väkisin kokemaan kolauksia.

CETA-sopimuksen hyväksyminen on näytönpaikka

Loppuviikosta järjestettävässä epävirallisessa ministerikokouksessa EU-maiden on tarkoitus keskustella TTIP-neuvotteluiden tilanteesta sekä Kanadan kanssa tehdyn CETA-vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä.

TTIP-neuvotteluiden aikataulun mahdollinen epäonnistuminen on herättänyt meillä Suomessakin jonkun verran huomiota. Isompi kysymys tällä hetkellä on kuitenkin se, kykeneekö EU hyväksymään Kanadan kanssa neuvotellun CETA-sopimuksen. Syksy onkin EU:n kauppapolitiikalle näytönpaikka. Muut maat seuraavat silmä kovana EU:n sisäistä hyväksymisprosessia, koska se kertoo muille maille kykenevätkö EU-maat yhteisrintamana toimimaan ja hyväksymään uusia kauppasopimuksia yhdessä sovittujen raamien puitteissa.

TTIP-sopimus ei kaadu aikatauluun

Entä sitten se paljon enemmän huomiota herättävä TTIP-neuvottelu? USA:n kanssa on neuvoteltu vasta kolme vuotta ja 13 neuvottelukierrosta. Kaupanvapauttamisen maailmassa tämä on hyvin lyhyt aika. Neuvotteluprosesseille annettujen tavoiteaikataulujen venyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Siksi TTIP-sopimuksen kuolleeksi julistaminen tuntuu varsin dramaattiselta. On tärkeää, että neuvotteluita edistetään mahdollisimman pitkälle presidentti Obaman kaudella. Vaalit eivät ole koskaan kaupanvapauttamiselle parasta aikaa, mutta ne ovat kuitenkin vain hidaste tälle pitkäjänteisyyttä vaativalle työlle.