Saila Turtiainen: Protektionismin uhka vältettävä – EU:n otettava johtajan rooli

Kotimarkkinoille käpertyminen ei ole kestävä tie kohti talouden toipumista. Päinvastoin – juuri nyt on oikea aika puhua avoimen kaupan ja toimivien vientimarkkinoiden puolesta. Tässä EU:n ja myös Suomen on syytä ottaa aloitetta, kirjoittaa EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen. 

Riski protektionismin leimahtamiselle on nyt suurempi kuin finanssikriisin aikana. Syynä on WTO-järjestelmän heikentyminen sekä USA:n kauppapoliittisen linjan muutos ja haluttomuus kantaa johtajan vastuuta. EU:n on nyt täytettävä USA:n jättämä tyhjiö. Tämä kuitenkin edellyttää, että EU itse ei sorru protektionismin houkutukseen.

Sisäänpäin käpertyminen alkanut

Maailmankaupan polttavin ongelma on nyt kysynnän romahdus ja hankintaketjujen häiriöt. Vientirajoitusten lisäksi ei ole välittömästi odotettavissa merkittäviä kaupanesteitä valtioiden rajoille. Talousongelmien jatkuessa myös konkreettisemmat toimet kotimaisten yritysten suojaamiseksi ulkomaiselta kilpailulta tulevat kuitenkin lisääntymään.

Jo kevään aikana Euroopassakin on saatu esimakua siitä, kuinka poliittisten päättäjien katseet ovat kääntyvät sisäänpäin. Ulospääsyä kriisistä on haettu oman maan rajojen sisältä, toisinaan kansainvälisen koordinaation kustannuksella. Omavaraisuutta korostavat äänet ja toiveet ulkomaisen tuotannon kotiuttamisesta ovat lisääntyneet. Pahimmillaan eri maiden kotiin päin vetäminen vaarantaa ulkomaankauppaa ja myös Suomen vientitoimintaa.

USA:n aggressiivinen kauppapolitiikka on viime vuosina näyttänyt muille, kuinka helppoa Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen sivuuttaminen on. WTO ei enää toimi samanlaisena pidäkkeenä protektionismille kuin finanssikriisin aikana.

USA:n ja Kiinan välinen sopu ei ole kestävällä pohjalla

USA:ssa protektionismi saattaa leimahtaa nopeamminkin, kun Trump hakee vaalivuonna ulkoista uhkaa, joka vie huomiota pois maan sisäisistä haasteista. Kiina on ensisijainen kohde ja Trumpille luontainen toimintamalli on protektionismi, erityisesti tullien muodossa. Uhkailu Kiinan kanssa tehdyn kauppasopimuksen kaatamiselle on alkanut ja Kiinan ja USA:n välisen kauppasodan eskaloituminen on vain ajankysymys.

Protektionismin kierteeltä ei vältytä ilman vahvaa johtajuutta

EU on onnistunut tarjoamaan vastapainoa Trumpin protektionistiselle politiikalle jatkamalla itse kauppasopimusten tekemistä. Koronakriisin alkumetreillä EU-maat kuitenkin sortuivat vientirajoituksiin, mikä romutti EU:n uskottavuutta. Koronakriisin hoidossa EU-maiden onkin syytä muistaa myös toimiensa laajemmat vaikutukset kansainväliseen yhteistyöhön ja kauppaan. EU:lla ei ole varaa sisäänpäin käpertymiselle, vaan nyt on täytettävä USA:n jättämä valtatyhjiö.

Kun protektionistisia hankkeita nousee EU:ssa esiin, on Suomella puolestaan aika täyttää Britannian paikka vapaakaupan puolustajana. Tähän on realistiset saumat – monelle muulle maalle avoimen kaupan agenda ei istu yhtä luontevasti ja uskottavasti.

Uusien kauppasopimusten neuvottelemista ja voimassa olevien sopimusten toimeenpanoa on syytä jatkaa. Ne toimivatkin erinomaisena keinona myös hankintaketjujen toimintakyvyn takaamiseksi.

WTO:n toimintakyvyn ollessa puutteellinen, vapaakauppaa on edistettävä pienemmissä, ketterämmissä kokoonpanoissa, joiden eteenpäin vieminen vaatii vahvaa johtajaa. Kaupan vapauttaminen on aina vaikeaa laskusuhdanteessa, vaikka silloin talous sitä eniten tarvitsisi. Nyt kuitenkin tilanne on niin poikkeuksellinen, että EU:n on syytä puskea eteenpäin myös uusia aloitteita. Aloite koronaviruksen hoidossa tarvittavien tuotteiden kaupan vapauttamiseen olisi hyvä ensimmäinen askel.