Sanni Bertell: Reilu peli ei synny itsestään, sen tietää Peppikin
Muistatteko maailman vahvimman nallen? Ruotsalaisen kansallisaarteen eli Bamsen tunnuslause menee jotakuinkin niin, että jos on tavattoman vahva, täytyy olla myös tavattoman kiltti. Aloitin monta kertaa kilpailuoikeuskoulutuksen naapurimaassa tällä sitaatilla, eivätkä kohteliaat naapurimme koskaan korjanneet, että kyse on itse asiassa Peppi Pitkätossun tunnuslauseesta.
Vähän LinkedIn-postausta vakavammin: markkinoilla toimivalla julkisyhteisöllä on aidosti vähän liikaakin voimaa takanaan, ja tottumus tai tietämättömyys säännöistä voivat johtaa epäreilujen kilpailuetujen käyttämiseen. Kenellepä ei maistuisi valtion rahoilla tukipalvelut alihintaan, riskitön rahoitus tai olemattomat tuottovaatimukset. Ongelma on, että markkinoilla toimivat yrittäjät eivät vastaavia valtion etuja nauti, vaan tekevät omalla riskillä ja markkinaehdoilla. Kilpailu lakkaa toimimasta, jos kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teki asiasta, eli kilpailuneutraliteetin toteutumisesta Suomessa, selvityksen, joka valmistui kevättalvella. Nyt asia on etenemässä, kun TEM:n arviomuistio seuraavista toimenpiteistä on valmistunut ja on lausunnoilla. TEM jatkaa sen tarpeen tunnistamista, että reilun pelin eli kilpailuneutraliteetin noudattamista tulee tehostaa. Helppo olla samaa mieltä: professori Halosen selvityksen perusteella säännöt joko tunnetaan huonosti tai niitä ei aina noudateta muista syistä.
TEM tunnistaa ainakin tarpeen tehostaa itsearviointi- ja dokumentointivelvoitetta. Tämä lienee ihan minimivelvoite, sillä miten oman toiminnan laillisuutta voi arvioida ilman, että se on dokumentoitu? On vaikea kuvitella, että ilman läpinäkyvää dokumentointivelvoitetta vaikkapa kuntapäättäjät pysyisivät kartalla siitä, miten kunnassa hoidetaan elinkeinoasioita reilua kilpailua edistäen. Tämä auttaa myös toisen, tunnistetun ongelman korjaamisessa. Viranomaisella eli Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on ollut todellisia ongelmia valvontatyössä, kun dokumentoitua tietoa ei ole. TEM ehdottaa myös muita parannuksia valvontavaltuuksien selkeyttämiseen ja tehostamiseen.
Kuten tapana on sanoa: tämä on hyvä alku, mutta lisää tarvitaan. Suomi ei ole yksin tämän kysymyksen äärellä. Ruotsissa on parhaillaan käynnissä merkittävä uudistus, jossa kilpailuneutraliteetista on tarkoitus säätää oma laki julkisesta myyntitoiminnasta (Lag om offentlig säljverksamhet SOU 2025:22). Ehdotetun sääntelyn henki on kieltää markkinoilla toimiminen julkisia resursseja hyväksikäyttäen, jos se on edes omiaan vaikeuttamaan yritystoimintaa. Peppimäistä filosofiaa, sanoisin. Vahvuus ja valta vaativat rajoja. Ruotsissa muutenkin edellytetään kuntayhtiöiltä sidonnaisuutta paikallisuuteen ja yleisen intressin vaatimukseen. Ruotsi lähtee siitä, ettei kuntayhtiötä tarvita häiritsemään kilpailullisia markkinoita, ja niiden olemassaolo pitää perustella.
Tähän suuntaan pitäisi edetä Suomessakin. Miksi sitoa yhteiskunnan resursseja ja valvontaa kuntien liiketoimintaan, jos tuotteita ja palveluja voi hankkia yrityksiltä? Toivottavasti ehdotus lisää avoimuutta, jotta päättäjät voivat kunnissa ja hyvinvointialueilla seurata tarkemmin omia yhtiöitään ja vaatia, että yhteistä rahaa käytetään tehokkaasti. Nyt ehdotetaan korjattavaksi edes se, että julkisyhteisöjen täytyy jatkossa tehokkaammin osoittaa viranomaiselle toimivansa edes joillain reilun pelin mittareilla. Läpinäkyvyys ja viranomaisten toimivallan selkeyttäminen vievät kilpailuneutraliteettia oikeaan suuntaan.