STM:n pakollista palkka-avoimuutta koskevissa esityksissä ei päätä eikä häntää

Sosiaali- ja terveysministeriö STM on julkistanut tänään työryhmän mietinnön pakollista palkka-avoimuutta koskevaksi lainsäädännöksi. Mietinnön esitykset ovat olennaiselta sisällöltään samat, jotka työryhmää johtanut STM:n tasa-arvoyksikkö toi työryhmään kuitattavaksi jo sen toimikauden alussa. Työryhmävalmistelu ei tuonut mitään muutosta jo ennalta päätettyyn lopputulokseen.

Työryhmän esitys ei ole yksimielinen. Työnantajia edustavat järjestöt jättivät esitykseen eriävän mielipiteensä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattaa erittäin vahvasti tasa-arvoa ja on valmis kehittämään myös palkka-avoimuutta koskevaa lainsäädäntöä. Työelämän tasa-arvon eteen pitää tehdä vielä paljon ja tässä työssä olemme mielellämme mukana. STM:n erimieliseen mietintöön sisältyvät esitykset eivät sen sijaan ole oikea ratkaisu ongelmiin.

Mitä STM tarkalleen ottaen esittää?

STM esittää, että:

1. Jokaisella työntekijällä olisi oikeus saada koska tahansa kenen tahansa työkaverinsa tarkat palkkatiedot ilman tämän suostumusta. Työntekijä saisi palkkatiedot työnantajalta aina, kun vain ilmoittaisi vaatimuksensa perusteeksi oman epäilynsä siitä, että häntä syrjitään palkkauksessa sukupuolensa perusteella. Työnantaja ei voisi kieltäytyä luovuttamasta palkkatietoja.
2. Luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla, kuten työsuojeluvaltuutetulla, olisi oikeus saada työntekijöiden tarkat palkkatiedot ilman näiden suostumusta tasa-arvolain mukaista palkkakartoitusta tehtäessä. Luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat saisivat työntekijöiden palkkatiedot työnantajalta riippumatta siitä, edustaako hän näitä työntekijöitä vai ei. Palkkatiedot saisi vaatia myös tilanteissa, joissa henkilöstön edustaja ei edes epäilisi syrjintää.

STM:n erimielisessä mietinnössä ajetaan Suomeen Euroopan maista pisimmälle menevää pakollista palkka-avoimuutta koskevaa lainsäädäntöä.

EU:n komissio on tänä vuonna julkaissut ehdotuksensa palkka-avoimuutta koskevaksi direktiiviksi. Ehdotus ei sisällä kumpaakaan STM:n esitystä.

Mihin STM:n esitykset johtaisivat?

STM:n esittämät lakimuutokset eivät todennäköisesti johtaisi työpaikkojen ilmapiirin parantumiseen, vaan päinvastoin kateuden ja uteliaisuuden lisääntymiseen. Lakimuutokset voisivat johtaa palkkojen epäreiluun tasapäistämiseen, kun työnantajat eivät enää uskaltaisi palkita työntekijöitään näiden henkilökohtaisesta osaamisesta ja tuloksista perusteettomien syrjintäriitojen pelossa.

STM:n ajamat lakimuutokset olisivat ristiriidassa kansalaismielipiteen kanssa. EK:n Taloustutkimuksella vuonna 2019 teettämän gallupin mukaan noin 2/3 työikäisistä vastustaa palkkatietojen antamista ilman suostumusta työkaverille. Lakimuutokset rajoittaisivat merkittävällä tavalla ja ilman perusteltua välttämätöntä syytä perustuslaissa säädettyä yksityisyyden suojaa.

Nykylain mukaiset oikeudet unohdettu

Palkka-avoimuudesta keskusteltaessa tulisi muistaa, että työntekijällä on jo nykylainsäädännön mukaan oikeus saada työkaverinsa tarkat palkkatiedot niissä tilanteissa, joissa hänen syrjintäepäilynsä on perusteltu. Palkkatiedot pyytää näissä tilanteissa työntekijän puolesta luottamusmies tai muu henkilöstön edustajan tasa-arvovaltuutetun kautta.

Tasa-arvovaltuutetun on annettava palkkatiedot, jos hän katsoo, että syrjintäepäily on perusteltu. Tällainen viranomaisen kautta tapahtuva tiedonsaanti estää esimerkiksi pelkästään uteliaisuuteen perustuvan palkkatietojen urkinnan ja turvaa riittävällä tavalla yksityisyyden suojan.

Tasa-arvoa työelämässä voidaan edistää monilla eri tavoilla. STM:n mietinnön erimieliset esitykset eivät kuitenkaan ole järkevä tapa edetä. Nyt on perusteltua odottaa EU:n palkka-avoimuutta koskevan direktiivin valmistumista ja tämän jälkeen muuttaa kansallista lainsäädäntöämme direktiivin edellyttämällä tavalla.