Rantahalvari ja Rytivaara: Työterveyshuollon toimintatavat kaipaavat selkiyttämistä
Työnantajan vastuulla olevia työn ja työympäristön aiheuttamia terveyshaittoja on perusteltua ehkäistä työnantajille pakollisilla terveydenhuollon erityisalan palveluilla. Fiksua on myös se, että työnantaja voi halutessaan hankkia samassa yhteydessä myös työntekijän työkyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja lainsäädännön määrittelemissä rajoissa sekä vapaaehtoista sairaanhoitoa. Työterveyshuolto ei ole kuitenkaan vielä tullut valmiiksi, vaan se kaipaa huoltoa.
Viimeisen vuoden aikana EK on saanut enenevässä määrin palautetta jäseniltään työterveydenhuollon pulmista. Vaatimuksia järjestelmän perusteiden muuttamisesta, saati alasajosta ei ole tullut. Erilaisia kehittämiskohteita jäsenpalautteen perusteella kuitenkin on. Palautteen pohjalta on jo ryhdytty toimiin.
EK:n ja muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotuksista käynnistettiin työ hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä annetun asetuksen päivittämiseksi. EK on ajanut erityisesti työnantajille pakollisten ja vapaaehtoisten palvelujen rajan selkiyttämistä. Tämä on tarpeen, koska markkinoilla sitä on aika lailla koeteltu ja se tuntuu olevan joillekin alan asiantuntijoillekin epäselvää. Vapaaehtoiset palvelut on kyettävä ostamaan ja myymään niiden tarpeellisuudella ja vaikuttavuudella. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän asetusmuutosehdotukset julkistetaan lähiaikoina.
Työterveyshuollon tulee olla läpinäkyvää. Asiakkaiden arkaluonteiset terveystiedot pitää pysyä salassa, mutta työnantajilla tulee kuitenkin olla asialliset mahdollisuudet tarkistaa palvelutuottajan laskutuksen oikeellisuus. Tietosuojavaltuutetun antama suositus on tarkoituksenmukainen ja alan toimijoiden tulisi sitä noudattaa. Säädösmuutoksia suosituksen mukaan toimiminen ei välttämättä vaadi. Työnantajan tiedonsaantiin liittyy eräitä muitakin pulmia.
Työnantajia velvoittavan työturvallisuus- ja työterveyshuoltosääntelyn noudattaminen on työnantajien näkökulmasta vaativa rasti. Säädösviidakko useine lakineen ja asetuksineen on sankka. Työnantajan tulee esimerkiksi laatia erikseen työn vaarojen arviointi ja teettää työpaikkaselvitys, joissa tarkastellaan samoja asioita. Työnantajalla tulee olla myös erillinen työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Tämä teettää päällekkäistä työtä ja aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia ilman sanottavaa hyötyä työntekijän työturvallisuudelle ja työkyvylle. Turha päällekkäinen sääntely tulee karsia ja velvoitteita selkiyttää.
Nykyisen käytännön mukaan työnantajan on hankittava kaikki työterveyshuollon kyltin alla olevat palvelut yhdeltä palveluntuottajalta. Tämä voi käyttää alihankkijoita kuten esimerkiksi yrittäjänä toimivilta lääkäreiltä. Tätä yhden tuottajan mallia on syytä harkita muutettavaksi siten, että palvelut voidaan hankkia yhtä useammalta tuottajalta.
Työterveyshuolto on oma erityisalansa. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus edellyttää työterveyshuollon ammattilaisilta riittävää osaamista vaikuttavuuden saavuttamiseksi.