Taloussuosituksia, kiertotaloutta ym. #Brysselinpöhinää

Suomi sai tiukkaa ohjausta, kun komissio julkisti maakohtaiset taloussuositukset. Agendalla ovat olleet myös rahoitusmarkkinoiden sääntely, kiertotalous sekä lähetetyt työntekijät, tiivistää EK:n Brysselin-toimisto EU-kuplan puheenaiheet.

Brysselin viikko on lyhyt maanantain pyhäpäivän vuoksi. Kaupunki onkin rauhallisen oloinen edelleen, mepit viettävät kotimaanviikkoaan ja lyhyempään viikkoon on yhdistetty lomia. EK:n toimistolla käy kuitenkin täysi kuhina, kun valmistaudumme ensi viikon kiertotaloustapahtumaan, josta alla ennakkotietoja.

Maakohtaiset suositukset antavat työlistaa Suomen talouspolitiikkaan

Komissio nosti esille kolme osa-aluetta, joissa Suomessa tarvitaan erityistoimia seuraavien 12–18 kuukauden aikana: julkisen talouden tila, työmarkkinoiden toiminta sekä sääntely ym. rakenteet.

Komission mukaan Suomen julkisen talouden sopeutuksesta ja velkasuhteen vakauttamistavoitteesta ei saa tinkiä. Se korostaa sote-uudistuksen nopeaa toimeenpanoa ja palvelujen kustannustehokkuuden parantamista.Työmarkkinoilla tulisi edistää paikallista sopimista, vähentää jäykkyyksiä ja kehittää palkanmuodostusta vientialavetoiseksi. Työnteon kannusteita tulee parantaa ja maahanmuuttajien työllistymistä edistää. Samoin kiirehditään rakenneuudistuksia, jotka edistävät kilpailua palvelualoilla, tukevat yrittäjyyttä ja investointeja sekä vähentävät sääntelyä.

Tutustu komission tiedotteeseen tai lue EK:n johtavan ekonomistin Penna Urrilan kommentit.

Rahoitusmarkkinoiden sääntelytulva syynissä

Finanssikriisin myllerryksessä rahoitusmarkkinoita koskevaa EU-lainsäädäntöä tehtiin suuri määrä ja valmistelu tapahtui kovalla kiireellä. Komissio on myöntänyt, että tämä sinänsä tarpeellinen sääntely ei ole välttämättä mennyt kaikilta osin täysin nappiin.

Komission paremman sääntelyn tavoitteet ovat nyt testissä, kun se tarkastelee sidosryhmiltä saatuja näkemyksiä rahoitusmarkkinoita koskevasta EU-sääntelystä. Komissio julkaisi yhteenvedon saamastaan palautteesta, joka koski rahoitusmarkkinasääntelyn etuja, tahattomia vaikutuksia, johdonmukaisuutta ja mahdollisia aukkoja.

Sidosryhmät identifioivat vastauksissaan erityisesti kolme teemaa:
– sääntöjen noudattamisesta syntyvä taakka mm. raskaiden raportointivelvoitteiden vuoksi
– sääntelyn kielteiset talousvaikutukset ja
– suhteellisuus koskien mm. pienempiä ja matalan riskiprofiilin toimijoita.

17.5. järjestetyssä kuulemistilaisuudessa kävi selväksi, ettei elinkeinoelämä ole huolissaan ainoastaan jo olemassa olevasta rahoitusmarkkinalainsäädännöstä vaan myös valmistelussa olevista ehdotuksista. Komissio saa valmiiksi kuulemista koskevan analyysinsa ennen kesää, jolloin sillä on myös selkeämpi näkemys tarvittavista toimenpiteistä.

Kiertotalous jäsenmaiden ja parlamentin pohdinnassa

Komissio julkisti oman kiertotalousstrategiansa jo joulukuussa 2015 ja nyt on ollut jäsenmaiden vuoro muodostaa siitä oma näkemyksensä.

Kiertotalouden toimintasuunnitelma onkin neuvoston käsittelyssä 19.5. Vielä ei ole löytynyt yhteistä säveltä koko paketista, joten tämän viimeiseksi julistetun kokouksen jälkeen keskustelu jatkuu kirjallisilla kierroksilla. Ympäristöneuvoston hyväksyntää odotetaan 20.6.

Jätesäädösten suhteen tavoitteena on siirtää Slovakialle heinäkuun alusta paketti, jossa on jo päästy eteenpäin pahimmista ongelmakohdista. Sellaisiksi ovat muodostumassa ainakin jätteen laskentamenetelmät, tavoitteet, sivutuote ja jätekriteerit (end-of-waste). Pohdittavaa riittänee vielä paitsi Slovakian puheenjohtajuuskaudelle, myös Maltan kaudelle vuoden 2017 alkuun, jolloin käytäneen ns. trilogi-neuvottelut kaikkien kolmen EU-elimen kesken.

Parlamentissa työskennellään ahkerasti jätesäädösten parissa. Keskusteluissa on myös laajempi toimintasuunnitelma ja se, mikä olisi oikea tapa edetä, kun komission ehdotuksia monista aiheista ei vielä ole.

Kiertotalous on ollut EK:n tärkeitä prioriteetteja EU-vaikuttamisessa. Tuomme yritysten näkemyksiä esille myös 24.5., kun järjestämme Brysselissä Scaling up Circular Economy -tilaisuuden yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Hollannin sisarjärjestöjen kanssa. Tilaisuuden puhujina on yritysten lisäksi mm. komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, mepit Merja Kyllönen, Fredrick Federley ja Sirpa Pietikäinen sekä Hollannin puheenjohtajuuskauden edustaja.

Komissiolle kritiikkiä lähetettyjen työntekijöiden direktiivistä

Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muuttamisesta annettu esitys on joutunut yhä kovempaan vastatuuleen Brysselissä.

Yhdentoista jäsenmaan parlamentit antoivat siitä komissiolle viime viikolla kriittistä palautetta ns. keltaisen kortin menettelyllä. Kritiikin kärki liittyi siihen, että komission esitys on EU:n ja jäsenmaiden välistä työnjakoa määrittelevän toissijaisuusperiaatteen vastainen. Kirjelmän laatijoina olivat lähinnä itäisen Euroopan jäsenvaltiot, mutta joukosta löytyy myös Tanska.

Syyt keltaisen kortin näyttämiseen ovat samoja, joista työnantajapuoli ja muutamat jäsenmaat varoittelivat komissiota jo prosessin alkuvaiheessa: esitys voi mm. vaikuttaa palkoista sopimiseen, joka kuuluu jäsenmaiden yksinomaiseen toimivaltaan.

Seuraavaksi komission on arvioitava, rikkooko esitys em. periaatteita ja mikäli näin on, vedettävä esityksensä takaisin tai muutettava sitä. Vähintäänkin seurauksena on aikalisä direktiivin etenemiseen. Komissio toivottavasti tiedottaa aikeistaan jo lähiviikkoina.

EU:n neuvoston seuraavan puheenjohtajamaan viisi prioriteettia

Slovakia aloittaa neuvoston puheenjohtajana nykyisen pj-maa Alankomaiden kauden loputtua heinäkuun alussa. Slovakian kauden prioriteetit tulevat olemaan:
– Työpaikat, kasvu ja kilpailukyky
– Kansalaiset
– Energiaunioni ja ilmastopolitiikka
– Vapaus, turvallisuus ja oikeus
– EU vahvana globaalina toimijana

Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Tämän puolivuotiskauden aikana puheenjohtajavaltio johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla ja auttaa näin varmistamaan EU:n työn jatkuvuuden neuvostossa.

Parlamentissa Kiinan markkinatalousstatus ja automaattinen verotietojen vaihto

Viime viikon täysistunnossa puheena oli jälleen Kiinalle mahdollisesti myönnettävä markkinatalousstatus (Market Economy Status, MES). Ei-lakiasäätävässä päätöslauselmassaan mepit totesivat, että Kiinaa ei voida pitää markkinataloutena ja Kiinan osalta polkumyyntitutkinnoissa on edelleen jatkettava poikkeusmenettelyä, kun polkumyynnin tasoa määritetään. Samalla mepit pitivät tärkeänä EU:n ja Kiinan hyvää kumppanuutta ja sitä, että EU noudattaa omia WTO-sitoumuksiaan. Yhtä lukuun ottamatta kaikki suomalaismepit äänestivät päätöslauselman puolesta.

Parlamentti antoi täysistunnossa tukensa Euroopan komission esitykselle yritysten verotietojen automaattisesta vaihdosta kansallisten veroviranomaisten välillä. Esityksen mukaan EU:n alueella toimivien isojen konsernien tulisi antaa kansallisille viranomaisille maakohtainen erittely vero- ym. tiedoistaan.

Politicon Ryan Heath ihmetteli Suomen-lippuja Kalliossa

Brysselin kenties näkyvimmän EU-median toimittaja Ryan Heath kävi Suomessa viime viikolla ja kirjoitti matkastaan Politicon aamukirjeeseen, supersuosittuun Brussels Playbookiin. Heath raportoi, että Suomessa katsottiin tuolloin Miss Suomi –kisoja ja Angry Birds -elokuvaa ja hän ihmetteli, miksi Helsingin Kalliossa liehuvat Suomen liput. Pian selvisi, että tämä ei ole päivittäinen käytäntö vaan Heath sattui Suomeen J. V. Snellmanin päivänä. Heath kertoi myös mm. Nokian tilanteesta ja pääministeri Sipilän unen määrästä sekä lainasi valtionvarainministeri Stubbia.