Tiedätkö mikä kuntayhtiöissä ärsyttää? kysyy Annaliisa Oksanen

Terveet ja virkeät markkinat sekä reilu meininki ovat satavarma tapa saada lisää yrityksiä ja työpaikkoja aivan mihin tahansa kuntaan. Miksi kuitenkin niin moni kunta estää markkinoiden toimimisen ja yritystoiminnan syntymisen omalla toiminnallaan? EK:n uusi kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen listasi, mikä kuntayhtiöissä ärsyttää.

Kunnan toimiala on vähän niin kuin yrityksen yhtiöjärjestys – se kertoo, missä kaikessa kunta voi olla mukana. Kuntalain mukaisesti kunnan tulee ”edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla”. Kaiken kunnan toiminnan pitää mahtua sinne kunnan ”yhtiöjärjestykseen”. Todellisuudessa kunnat ovat kuitenkin mukana varsin kattavasti erinäköisissä toiminnoissa. Kunnat ovat alkaneet tulla myös markkinoille, yhdeksi ”yrittäjäksi” muiden joukkoon. Kuntien tehtäväkenttä on levinnyt, kuten ne kuuluisat Jokisen eväät. 

Kuntayhtiöt rajoittavat kilpailua

EK:n kilpailukyselyn (2018) tulokset ovat kylmää kyytiä kuntapäättäjille: 38 % työnantajayrityksistä ilmoitti kilpailun esteistä ja näistä 45 % ilmoitti syyksi sen, ettei yritys pysty tasapäisesti kilpailemaan julkisen sektorin omistaman yksikön kanssa. Mikroyrityksistä 41 % raportoi kilpailun esteistä. Suomen Yrittäjien yrittäjäbarometrin mukaan kaikista yrittäjävastaajista 15 % oli jättänyt tekemättä investointeja taikka rekrytointeja, koska olivat kilpailutilanteessa kunnan toimintojen kanssa. Lähes kolmannes yrittäjistä koki, että julkisomisteinen toimija kilpailee heidän yritystoimintansa kanssa, ja 81 % koki tämän kilpailun epäreiluksi.

Onko olemassa valtuutettuja, jotka toivovat, että kuntalaisia ei yrittäminen kiinnostaisi?

Kyselyt osoittavat senkin, että kunnan yhtiön olemassa oleminen jo sellaisenaan ehkäisee alueen rekrytointeja ja investointeja. Tämä tieto on sivuutettu yllättävän pienellä ihmettelyllä. Kuntien markkinahääräys saakin aikaan jotain sellaista, mitä epäilen yhdenkään kuntapäättäjän tai -strategian tavoittelevan.

Kuntayhtiöt häiriköivät markkinaa

Kuntayhtiön täysin erilaiset lähtökohdat esimerkiksi rahoituksen hakemiselle ja sen hinnoittelulle ovat vain yksi vinouma markkinoilla. Kunnat myös ostavat omilta yhtiöiltään kilpailuttamatta. Se taas tarkoittaa, että yritykset, joilla olisi halu päästä kisaan mukaan, eivät siihen pääse. Eivät kelpaa edes tarjoamaan. On aika erikoinen ajatus, että kukaan ei tekisi jotakin paremmin tai edullisemmin, kuin kunnan oma yhtiö tai liikelaitos?

Kunnilla on myös roolinsa yritystoiminnassa

Kunnilla on roolinsa elinvoiman synnyttäjänä. Kunnalle sopii todella hyvin ”tuupparin rooli” eli kunta voi tuupata eteenpäin hankkeita, miksipä ei vaikka käynnistää yritystoimintaakin, mutta vain, jos toimijoita markkinoilta puuttuu. Kuntien tulee keskittyä elinkeinoelämän hyvien edellytysten luomiseen ja alueen elinvoiman kasvattamiseen, ei pyörittämään itse yrityksiä.

Kuntavaaliehdokas! Tutustu kuntasi konserniin. Arvioi sen järkevyyttä ja tarpeellisuutta sekä markkinavaikutuksia. Tunnetko kuntasi yhtiöiden yhtiöjärjestykset? Miksi yhtiönne ovat olemassa? Eikö ole yksityisiä toimijoita, joille mahdollistaa tekeminen? Entäpä kilpailuttamisen unohtaminen? Kannattaisiko kilpailuttaa ja etsiä innostunut yksityinen tuottamaan kuntaan palveluita, joita se nyt tilaa omalta yhtiöltään?

Innovatiiviset ratkaisut ja palvelut voivat syntyä vain terveen kilpailun kautta.