Tiina Haapasalo bloggaa: Laiva on lastattu Brexitillä – miten liikenne sujuu vastaisuudessa?

EK:n johtava asiantuntija pohtii, millaisia vaikutuksia Brexitillä olisi liikenteeseen maalla, merellä ja ilmassa.

Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo seuraa EK:ssa infra-, logistiikka- ja liikennekysymyksiä.

Iso-Britannia on Suomen neljänneksi suurin vientimaa EU:ssa. Britannia on meille myös merkittävä tuontimaa ja sieltä suuntautuu Suomeen paljon matkailua – esimerkiksi Lapin matkailussa britit ovat huomattava ryhmä: pelkästään joulukuun aikana Lapissa yöpyvistä ulkomaalaisista noin puolet tulee Britanniasta.

Sujuvan liikennöinnin ovat mahdollistaneet yhtenäiset tulli- ja tullausmenettelyt, kuljetusasiakirjat ja ylipäätään liikenteen direktiivien noudattaminen.

Vastaisuudessakin olisi oleellista hyödyntää sisämarkkinoiden olemassa olevia käytäntöjä. Näin Britannia pysyisi mukana muun muassa EU:n tullausuudistuksessa, valmisteverottomien tavaroiden siirrossa, passitussopimuksessa sekä muissa yhteisissä seuranta-, tilastointi- ja tiedonvaihtomenettelyissä.

Britannia on ollut sitoutunut EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan, ja nyt on kiinnostavaa seurata, miten he suhtautuvat tulevaisuudessa muun muassa juuri julkaistuihin liikenteen päästövähennystavoitteisiin.

Myös lentoliikenteelle olisi tärkeää, että Britannia pysyisi osana EU:n lentoliikenteen sisämarkkinoita. Epävarma paluu kahdenvälisiin sopimuksiin saattaisi heikentää yhteyksiä Suomesta maailmalle.

Vaikutukset meriliikenteeseen vähäisiä

Suomi on ulkomaankaupassa riippuvainen merenkulusta, ja Britannia on suuri merenkulkumaa. Britannialla on suuri merkitys merikuljetusten kumppanina sekä EU-säädäntöä valmisteltaessa että kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa. Koska meriliikenteen sääntelyä valmistellaan ensisijaisesti IMOssa, Britannia ero EU:sta ei vaikuta suoraan laivaliikenteeseen. Näin ollen ainakaan meriliikenteen osalta Britannian ei tarvitse uudistaa säädäntöään.

Meriliikenteessä Suomen etujen turvaaminen tarkoittaakin huolehtimista siitä, että EU noudattaa kansainvälistä lainsäädäntöä ja pidättäytyy alueellisista lisävelvoitteista, joiden ulkopuolelle Britannia tulevaisuudessa jäisi. Ajankohtaista IMOssa on juuri nyt meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen globaalista vähennystavoitteesta ja mekanismista sopiminen.

Reilu kilpailu varmistettava tiemaksuissa

EU:ssa on tieliikenteelle valmisteltu pitkään säädöspakettia, jonka sisältöön – esimerkiksi sisämarkkinoille pääsyyn, ammattiin pääsyyn ja minimipalkkasääntöihin – EU-maat suhtautuvat jo valmiiksi ristiriitaisesti. Sääntelyn näkökulmasta kyse on silti lähinnä pienestä viilaamisesta tai yhtenäisestä soveltamista.

Brexit saattaa vaikuttaa siihen, ettei näitä säädösmuutoksia tuoda lainkaan päätöksentekoon ajan puutteen tai muiden käytännön syiden vuoksi. Osa muutoksista olisi sinänsä Suomen kannalta toivottavia, vaikkakin niiden vaikutus on pieni.

Sen sijaan tiemaksudirektiivin muuttaminen todennäköisesti etenee, koska tiemaksut sisältyvät Euroopan komission isoihin strategisiin painopisteisiin eli energia-ja ilmastopolitiikkaan. Reilun kilpailun varmistamiseksi on toivottavaa, että Britannia noudattaisi tulevaisuudessa samoja sääntöjä tiemaksuissa kuin EU-maat eikä esimerkiksi pystyisi käyttämään syrjivää hinnoittelua.

Rautatieliikenteessä Britannia on ollut markkinaehtoisuuden ja kilpailun avaamisen edelläkävijä. Alan neljäs iso EU-sääntelykokonaisuus, ns. rautatieliikennepaketti, on saatu juuri valmiiksi, eikä uusia säädösehdotuksia ole tulossa ainakaan nykyisen komission kaudella. Brexitin merkitys tässä asiassa lienee siten vähäinen.

Infran rahoitus voi vaikeutua

Varmaa on, että brexit vaikuttaa merkittävästi neuvotteluihin EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä eli EU:n budjetista. Paineet supistaa menoja ovat jo ennestään kovat ja suuren nettomaksajan poistuminen vaikeuttaa tilannetta.

Liikenneasioissa budjettineuvottelut heijastuvat yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen seuraavan kauden määrittelyyn, priorisointiin ja rahoitukseen. Suomelle olisi erittäin tärkeää saada aikaan muutos rahanjaon periaatteisiin EU:ssa sekä pidettyä infrarahoitus riittävän suurena.

Euroopan liikenneyhteydet arktiselle alueelle ja Venäjän suuntaan ovat nykyisellään puutteelliset, mihin Suomessa toivotaan muutosta. Pohjoisten liikenneyhteyksien kehittäminen edellyttäisi EU:n vahvaa tahtoa ja rahoitusta, jonka saanti voi hankaloitua budjettileikkausten vuoksi.