Tikkanen ja Metsola: EU:n sääntely- ja toimintaympäristön yksinkertaistamisella kiire
EU:n johtajat kokoontuvat loppuviikolla Eurooppa-neuvoston kokoukseen Brysselissä agendallaan Ukraina, Lähi-idän sotilaallinen eskaloituminen ja Iranin tilanne, sekä sen vaikutukset EU:hun energian hintojen ja energiaturvallisuuden osalta. Näiden lisäksi jatketaan helmikuussa käytyä keskustelua EU:n kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden vahvistamisesta.
Kiristyvä globaali kilpailu ja geopoliittinen epävarmuus edellyttää EU:n uutta päättäväisyyttä unionin strategisen kilpailukyvyn ja resilienssin vahvistamiseksi. Keskeistä on sisämarkkinoiden aito toteutuminen tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaan liikkuvuuden osalta. Samanaikaisesti EU:n sääntely- ja toimintaympäristön yksinkertaistamisen niin kansalaisille kuin yrityksillekin tulisi olla kaikkien jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten yhteinen, kiireellinen tavoite.
Tammikuussa julkaistu komission vuotuinen sisämarkkina- ja kilpailukykyraportti on karua luettavaa. EU:n jäsenmaiden välisen tavarakaupan osuus EU:n BKT:stä laski toista vuotta peräkkäin, 23,5 prosentista (2023) 22 prosenttiin (2024), ja palvelukauppa on käytännössä pysähtynyt. Raportti tuo myös esiin kasvavat viiveet teollisessa standardoinnissa: uuden standardin laatiminen kestää nyt keskimäärin neljä vuotta. EU:n markkinavalvonnan suorituskyky on edelleen riittämätön eikä palvelusektorin rajoitusten poistamisessa ole edistytty. Single Digital Gatewayn (SDG) käyttöönotto on vielä alkuvaiheessa ja epätasaista eri jäsenvaltioissa ja politiikkalohkoissa, ja digitaalisten teknologioiden käyttöönotto on yhä selvästi kilpailijamaiden ja vuoden 2030 tavoitteen alapuolella. T&K-menot, patenttihakemukset ja työllisyysasteet osoittavat lievää laskua ja EU on edelleen vahvasti riippuvainen ulkopuolisista teknologiatoimittajista. Väärin toimeenpantujen sisämarkkinadirektiivien osuus nousi 1,1 %:iin vuonna 2025.
Sisämarkkina- ja kilpailukykyraportti sisälsi ensimmäistä kertaa myös sisämarkkinoiden täytäntöönpanon toimintasuunnitelman, joka kuitenkin fokusoi vain kahteen kapeaan prioriteettialueeseen, maksuviiveisiin yritysten ja julkisten viranomaisten välisissä liiketoimissa sekä vihreään siirtymään liittyviin rakennus- ja asennuspalveluihin kohdistuvat esteet. Herääkin kysymys, kykeneekö se tehokkaasti vahvistamaan sääntöjen noudattamista ja täytäntöönpanoa koko sisämarkkinalla. Kohdennetut, valikoivat täytäntöönpanotoimet voivat jopa lähettää vääriä signaaleja sekä jäsenmaille että markkinoille. Selviinkään sisämarkkinoiden rikkomuksiin ei poliittisista syistä haluta puuttua eikä komissio ole edes julkaissut kunkin jäsenvaltion sisämarkkinaesteistä laadittua heat map -visualisointikaaviota.
Komissio on jo aikoja sitten tunnistanut esteet, jotka vaikeuttavat jäsenmaiden välistä kauppaa, joista EK:n Lotta Nymann-Lindegren kirjoitti reilu kuukausi sitten. Nyt on korkea aika ryhtyä toimeen ja ratkoa sisämarkkinoiden pahimpia pullonkauloja.
EU:n on toimittava sisämarkkinoiden vahvistamiseksi välittömästi ja paljon vahvemmalla poliittisella sitoutumisella Euroopan komissiolta, jäsenvaltioilta ja Euroopan parlamentilta. Komission tunnistamat kymmenen keskeisintä ongelmaa, ”Terrible Ten”, on pyrittävä poistamaan vuoteen 2027 mennessä ja EU:n tulee laajentaa täytäntöönpanon toimintasuunnitelmaa kattamaan huomattavasti useampia sääntelyalueita, jotta sisämarkkinoiden vapauksien toteutuminen voidaan varmistaa. Tähän on myös varattava riittävät resurssit. EU:n tulee edistää rohkeaa palvelujen vapauttamista, tukea työvoiman liikkuvuutta sekä modernisoitava tavaroiden markkinoillepääsyn kehystä niin lainsäädännöllisin kuin ei‑lainsäädännöllisinkin keinoin.
Komission odotetaan lähiaikoina julkaisevan ”Yksi Eurooppa, yhdet markkinat” -ohjelman (One Europe, One Market), joka tulee ennakkotietojen mukaan sisältämään strategista ohjausta ja kunnianhimoisia määräaikoja mm. sisämarkkinoiden syventämiselle ja integroinnille, sääntöjen yksinkertaistamiselle ja hallinnollisen taakan vähentämiselle sekä kohtuuhintaisen energian varmistamiselle ja energiamurroksen toteuttamiselle. Ohjelma tulee käsittelemään myös Euroopan teollisuuden uudistumista, innovoinnin edistämistä ja riippuvuuksien vähentämistä sekä investointien mobilisointia.
EU:n johtajilla on nyt tämän viikon lopulla pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa erinomainen mahdollisuus vielä vaikuttaa siihen, että EU:n tuleva sisämarkkinaohjelma riittävän kunnianhimoinen ja vaikuttava sekä asettaa tavoitteet tasolle, jolla aidosti vahvistetaan EU:n kilpailukykyä.