Työmarkkinoita, innovaatioita ym. Brysselin-pöhinää

EU-pääkaupungissa pohditaan, miten ja millä aikataululla ns. sosiaalisia oikeuksia voitaisiin paremmin koordinoida euromaiden kesken. Toisaalla pohdittiin innovaation ja digitalisaation mahdollisuuksia, tiivistää Brysselin-toimistomme viikon puheenaiheet.

Komissio haluaa lähentää eurooppalaisia työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa

Komissio julkaisi viime viikolla tiedonantonsa, jolla käynnistettiin vuoden loppuun asti kestävä kuuleminen eurooppalaisen sosiaalisten oikeuksien pilarin kehittämiseksi.

Sosiaalisten oikeuksien pilarilla komissio tarkoittaa työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien kannalta olennaisia periaatteita, joita jäsenmaiden tulisi seurata. Komission tavoitteena on, että pilari auttaisi monitoroimaan ja pitkällä aikavälillä lähentämään jäsenvaltioiden työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien toimintaa sekä vahvistaisi talous- ja rahaliittoa kokonaisuutena.

Prosessin puitteissa esiteltävät toimenpiteet sekä mahdolliset lainsäädäntöaloitteet koskisivat suoraan vain euromaita, mutta halutessaan myös muut jäsenmaat voivat lähteä mukaan hankkeeseen.

Nyt alkanut kuuleminen pitää sisällään sarjan kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia, joiden ajankohdista saa tietoa komission sivuilta. Lisäksi komissio avasi julkisen online-kuulemisen, johon jokainen yhteisö, yritys ja yksityishenkilö voi vastata.

Lisätietoa löytyy mm. komission lehdistötiedotteesta.

Open innovation, Open science, Openness to the World

Komission teettämä tuore raportti EU:n pärjäämisestä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa keskittyy komissaari Moedasin prioriteetteihin.

Raportin mukaan avointa innovaatiota tarvitaan, jotta EU luo paremmat kannusteet ja olosuhteet yrityksille innovoida. Avointa tiedettä edellytetään, jotta EU kohentaisi edelleen tieteellisen perustan laatua ja tiedonvälitystä. Avoimuutta maailmaa kohtaan tarvitaan puolestaan, jotta EU pystyy hyötymään vahvuuksistaan yhä globaalimmassa ympäristössä.

Raportin keskeinen havainto on EU:n perustavanlaatuinen ongelma tuottavuudessa. Kuilu Yhdysvaltoihin on kasvanut jo 15 prosenttiin. Merkittävimpänä syynä ovat erot työn tuottavuudessa.

Vaikutusarvioita EU:n talouspakotteista Venäjälle

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu on tehnyt yhteenvedon vuonna 2014 käynnistyneiden pakotteiden vaikutuksista Venäjään.

Pakotteet ovat eristäneet Venäjää globaalista taloudesta: ne ovat rajoittaneet lännestä saatavaa lainoitusta ja investointeja Venäjälle. Vastapakotteet ovat hyödyttäneet maan maataloussektoria, mutta samalla kuluttajilla on vähemmän valinnanvaraa ja hinnat ovat nousseet. Pakotteista huolimatta Venäjän kansa antaa edelleen tukensa toimille Ukrainassa.

EU-jäsenmaat päättivät 13.3. jatkaa henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa 15.9.2016 saakka. EU-maiden yhtenäisyydessä on nähtävissä rakoilua ja keskustelua onkin herättänyt se, jatketaanko Ukrainan tilanteen vuoksi asetettujen pakotteiden voimassaoloa sellaisenaan vielä heinäkuun 2016 lopun jälkeen.

Itämeren alue – EU:n Piilaakso tai Bangalore?

Baltic Development Forumin ja Microsoft Suomen järjestämässä tilaisuudessa tutustuttiin Top of Digital Europe -ajatushautomon raporttiin Itämeren alueen digisisämarkkinoista. Alueen todettiin vastaavan kooltaan ja innovatiivisuudeltaan Piilaaksoa, Bostonia tai Bangalorea. Maiden digitaalisuuteen liittyvissä valmiuksissa ja vahvuuksissa havaittiin olevan eroja. Samalla myös mainittiin, että eri osa-alueilla on eri johtajat. Suomi on esimerkiksi ykkönen digitaalisessa infrastruktuurissa, Ruotsi taas digitaalisessa valmiudessa.

Raportissa kartoitetaan, mitä voisi tapahtua, jos Itämeren alueen kaikki maat saavuttaisivat johtajamaat digitaalisuudessa. Vaikutukset esim. bruttokansantuotteeseen näyttävät olevan merkittäviä.

Toiveena olisi myös, että alueelle voitaisiin kehittää omat digisisämarkkinat, jotka toimisivat esimerkkinä muulle Euroopalle. Raportti ja esitysmateriaali (ja avoimen datan hengessä myös käytetty data) löytyvät netistä. Vuoden 2016 raporttikin on valmisteilla ja julkaistaneen marraskuussa.

Uutta tietoa viennin vaikutuksesta työllisyyteen

EU-maiden vienti kolmansiin maihin on yhtä suurta kuin Kiinan ja suurempaa kuin Yhdysvaltojen tai minkään muun valtion vienti. Euroopan komission mukaan vienti tuo 31 miljoonaa työpaikkaa Eurooppaan ja EU:n ulkomaankauppa tukee myös 19 miljoonaa EU:n ulkopuolista työpaikkaa.

Suomen viennistä riippuvat työpaikat näkyvät alla olevasta infografiikasta:

Suomi on maailman vihrein maa

Business Insider uutisoi Suomi sijoittuneen kokonaispisteillään korkeimmalle sijalle Yalen yliopiston vuosittaisessa Environmental Performance Index -tutkimuksessa. EPI-tutkimus mittaa useilla sektoreilla valtioiden kykyä suojella ihmisten terveyttä ja haavoittuvaisia ekosysteemejä. Suomen perään top 5 -listaan kirivät Islanti, Ruotsi, Tanska ja Slovenia.

Euroopan parlamentissa jälleen muutoksia ryhmäjaossa

Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä ECR tulee kutistumaan sen erottaessa kaksi meppiä heidän äärioikeistokytköksiensä ja -kommenttiensa vuoksi. ECR tulee säilyttämään paikkansa parlamentin kolmanneksi suurimpana ryhmänä 74 mepillään, mutta ero Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä ALDEen on enää neljä meppiä.

Viikon Pöhinät kokosi EK:n Brysselin-toimiston väki.