Urrila bloggaa: Julkisen talouden ahdinko kasvaa
Juhannusviikko on perinteisesti merkinnyt suomalaisille kesään valmistautumista – loman odottamista ja viimeisten töiden tekemistä ennen ansaittua palautumista. Ekonomisteille yksi alkukesän merkkipaaluista on ollut valtiovarainministeriön talousennusteen tutkiminen, saadaanhan VM:stä aina juhannuksen tienoilla punnittuja näkemyksiä talouden kuvasta ja näkymistä lähivuosille.
Tänä vuonna alkukesä on ollut kovin erilainen, kun lomakauteen valmistautumisen ohella Suomi on vähitellen avautumassa koronakriisin jälkeen ja ottamassa askeleita kohti tavallisempaa arkea rajoitusten purkamisen myötä. Myös talous on toivottavasti näin heräilemässä pahimmasta koronashokista. Suomen talouden pudotus koronakriisissä on ollut jyrkkä, mutta jäänyt tähän asti sekä pelättyä pienemmäksi että myös loivemmaksi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tänään julkaistujen ensimmäisten tietojen mukaan kansantalouden tuotanto putosi huhtikuussa 7,9 prosenttia – palvelualoilla enemmän ja teollisuudessa sekä rakentamisessa loivemmin. Keski- ja Etelä-Euroopassa luvut ovat paljon rajummat. Esimerkiksi Britanniassa tuotanto supistui noin 20 prosenttia.
Globaalitasolla erityisesti keskuspankkien elvytys on ollut massiivista, mikä on tukenut talouksia voimalla. Tärkeä selittäjä Suomen suhteellisen siedettävään tilanteeseen on puolestaan se, että epidemia oli helpompi kuin monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa ja näin myös talouden rajoitukset voitiin pitää lievempinä. Esimerkiksi teollisuus- ja rakennustyötä ei pysäytetty viranomaismääräyksin. Teollisuudessa pahimman kriisin odotetaan kuitenkin olevan vasta tulossa, kun asiakasyritysten vaikeudet ja erityisesti investointihankkeiden väheneminen vaikuttaisi Suomeen kielteisesti.
VM:llä varovaista optimismia – mutta julkisen talouden ahdinko kasvaa
Valtiovarainministeriön ennuste lähivuosille julkistettiin tänään tiistaina. VM ennustaa tälle vuodelle 6 prosentin BKT:n supistumista ja ensi vuodelle 2½ prosentin elpymistä. Luvuissa on hyvää se, ettei talousnäkymä ole enää juuri heikentynyt huhtikuun ennusteesta. Kuva on tietenkin yhä huomattavan epävarma ja talousluvut riippuvat paljon itse virusepidemian etenemisestä. Esimerkiksi toinen voimakas korona-aalto uusine rajoituksineen muuttaisi näkymää selvästi heikompaan.
Vaikka luvuissa on jo varovaista optimismia mukana, julkisen talouden kuva on synkkä. Koronakriisi vaikeuttaa jo entisestään ahtaalla olleen julkisen sektorin rahoitusta. Erityisesti valtion velka kasvaa nopeasti lähivuodet, kun valtio ottaa kantaakseen myös kuntien koronataakkaa.
VM arvioi, että velkasuhteen vakauttaminen hallituksen tavoitteen mukaisesti 2020-luvun lopulla vaatisi vuotuista noin 5 miljardin euron tasapainotusta. Tällöinkin velkaa otettaisiin euromäärisesti lisää, eikä tämäkään voimakas tasapainotus riittäisi alkuunkaan kattamaan väestön ikääntymisestä johtuvia menopaineita 2030-luvulla.
Talouspolitiikan tavoitteena tulisi kuitenkin olla selvästi parempi työllisyyden ja talouden kasvu-ura kuin VM:n perusennusteessa. VM:n ennusteessa työllisyysaste olisi alle 72 prosentissa vielä vuonna 2024. Suomen julkisen sektorin rahoitus vahvistuisi paljon, jos pystymme tekemään työllisyyttä pitkällä aikavälillä nostavia rakenneuudistuksia. Samalla vähennettäisiin tarvetta säästöpäätöksille ja myös varauduttaisiin väistämättömiin, väestön ikääntymisestä seuraaviin lisämenoihin. Sama vaikutus julkiseen talouteen olisi, jos pystymme kehittämään julkisen sektorin ja erityisesti sote-palveluiden tehokkuutta esimerkiksi digitalisaatiota tehokkaasti hyödyntämällä.
EK:n Talouspolitiikka-vastuualue toivottaa kaikille lukijoille hyvää kesää ja aurinkoista juhannusta!