Uusi konkurssilain koronamuutos hyväksytty – mitä tapahtuu helmikuussa? kysyy Lauri Koskentausta

Lakivaliokunta hyväksyi tänään mietinnön tämän vuoden kolmannesta väliaikaisesta laista konkurssilain muuttamiseksi. Kyseinen 1.2.21 voimaantuleva muutos on askel lähemmäksi kohti ns. normaalilainsäädäntöä, mutta kuitenkin vielä normaalia paremmalla velallisen suojaamisella.

Konkurssimenettelyn tarkoituksena on päättää ylivelkaantunut liiketoiminta ja jakaa yrityksen varat velkojien kesken. Konkurssimenettely voi alkaa joko siten, että yritys hakee itseään konkurssiin tai velkoja jättää konkurssihakemuksen. Velkojien jättämää konkurssihakemusta edeltää usein ns. konkurssiuhkainen maksukehotus, jolla velkoja uhkaa jättävänsä konkurssihakemuksen, mikäli velallisyritys ei maksa saatavaa maksukehotuksen määräajassa. Normaalisääntelyn mukaisesti tämä määräaika olisi viikko, jonka jälkeen tuomioistuin olettaisi yrityksen olevan lähtökohtaisesti maksukyvytön.

Menettelyn käyttöä rajoitettu tänä vuonna koronatilanteen vuoksi

Yritykset ovat voineet edelleen hakea itseään konkurssiin, mutta velkoja ei ole voinut käyttää tätä konkurssiuhkaiseen maksukehotukseen perustuvaa menettelyä. Käytännössä 1.5.2020 alkaen velkoja-aloitteisten konkurssihakemusten määrä on tämän vuoksi laskenut merkittävästi, kun velkojat ovat voineet edelleen hakea velallisyrityksiä konkurssiin, mutta käytettävissä olevat keinot ovat käytännössä vaikeampia ja velkojalle kalliimpia.

Hyvä puoli väliaikaisessa laissa on ollut, että se on antanut velallisyrityksille joustoa koronatilanteeseen. Toisaalta väliaikaisen lain vuoksi on mahdollista, että pystyssä on nyt jonkin verran pysyvästi maksukyvyttömiä yrityksiä, jotka eivät tule toipumaan koronan jäljiltä. Tällä hetkellä on vaikea arvioida, paljonko yritysten maksuongelmista on saatu hoidettua maksujärjestelyillä ja paljonko velkojat taas ovat päättäneet turvautua perinnässä ulosottoprosessiin.

Hyväksyessään nyt voimassa olevaa konkurssilain väliaikaista muutosta lakivaliokunta totesi, ettei muutosta voida jatkaa enää vastaavalla tavalla tammikuun jälkeen. Tämän vuoksi eduskunnalle tuotiin uusi esitys, jossa konkurssihakemuksen tekeminen konkurssiuhkaisen maksukehotuksen jälkeen olisi jälleen mahdollista, mutta 7 päivän maksuajan sijaan tulisi antaa 30 päivää maksuaikaa ennen kuin yritys oletettaisiin maksukyvyttömäksi. Tämä esitys herätti valmisteluvaiheessa paljon keskustelua ja esimerkiksi MaRa ry esitti omassa lausunnossaan nyt voimassa olevan väliaikaisen lain jatkamista. Lakivaliokunta päätyi kuitenkin mietinnössään esittämään hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

On todennäköistä, että alkuvuodesta velkojat jättävät konkurssihakemuksia normaalia enemmän

Tällä hetkellä voidaan siis ennustaa, että alkuvuodesta nähdään jälleen konkurssiuhkaisia maksukehotuksia ja niihin perustuvia konkurssihakemuksia. On todennäköistä, että alkuvuodesta velkojat jättävät konkurssihakemuksia normaalia enemmän. Voidaan olettaa, että ainakin silloin, kun yritys ei ole pystynyt näyttämään velkojille voivansa selvitä koronatilanteen helpottaessa, velkojat jättävät konkurssihakemuksia.

Asiakastiedon luvut julkisuusuhkaisten maksukehotusten eli trattojen määrän kasvusta ja verottajan luvut rauenneista maksujärjestelyistä sinänsä kuvaavat, että yritysten ylivelkaantuminen on kasvussa. Sitä, moniko näistä johtaa lopulta konkurssihakemuksen jättämiseen on vaikea ennustaa. Mielenkiintoiseksi jää myös se, kuinka moni ylivelkaantunut yritys pyrkii hakemaan itseään yrityssaneeraukseen toimintansa tervehdyttämiseksi.

Turhia konkursseja tulee pyrkiä edelleen välttämään. Kaikkia konkursseja koronan vuoksi ei todennäköisesti voida välttää, mutta on hyvä, että määrää pyritään hillitsemään eri keinoin. Nyt etenevä laki antaa osaltaan normaalitilannetta enemmän joustoa velallisyrityksille asioiden järjestämiseen. Tämä nyt hyväksytty väliaikainen laki on voimassa 30.9.2021 asti. Mielestäni nyt on tärkeää, että jatkuvasti pyritään löytämään uusia keinoja auttaa yrityksiä koronatilanteen yli kohti normaalioloja.