Vieltojärvi: Tarvitsemme kirkkaan ja vaikuttavan vision korkeakoulutukselle ja tutkimukselle

Korkeakoulujen ja tutkimuksen visio 2040 on edennyt ensimmäiseen luonnokseen, josta korkeakoulut ja sidosryhmät kokoontuivat keskustelemaan johdon seminaariin Vaasassa 26.-27.11. Tilaisuudessa oli eteenpäin katsova tunnelma, mutta visionäärisyyttä olisi kaivattu enemmän.

Korkeakouluvisiolta toivottiin laajasti vahvempaa kunnianhimoa ja parempaa vastaamista tulevaisuuden isoihin haasteisiin. Korkeakoulut tulevat kohtaamaan vuotta 2040 kohti mentäessä kaksi niiden toimintaan väistämättä vaikuttavaa ulkoista tekijää, joihin visioluonnos ei vielä tarjoa riittävää vastausta: Suomen demografiset muutokset ja teknologinen kehitys.

Haaste 1: Suomen  demografinen muutos

Pienenevät ikäluokat tulevat korkeakouluikään 2030-luvun lopulla. Suomessa on alueita, joissa korkeakouluikäisten nuorten määrä tulee romahtamaan, eikä varsinaista kasvua ole odotettavissa missään päin maata. Samaan aikaan nuorten taustat ovat jatkuvasti moninaisempia. Vuonna 2024 Suomessa syntyneistä lapsista jo lähes viidennes oli vieraskielisiä.

Tähän saakka suomalainen koulutusjärjestelmä on epäonnistunut maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla surkeasti kautta linjan. Peruskoulun oppimistuloksissa erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välillä ovat OECD-maiden suurimpien joukossa ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat korkeakouluissa vahvasti aliedustettuina. Kestävässä, kehittyvässä ja kasvua tavoittelevassa yhteiskunnassa jokaisen mahdollisuudet kasvaa täyteen potentiaaliinsa on pystyttävä turvaamaan paljon nykyistä paremmin. Korkeakouluvision pitää pystyä tarjoamaan uskottavia toimia maahanmuuttajataustaisten integroimiseksi korkeakouluihin.

Haaste 2: Teknologinen kehitys ja siihen linkittyvä vihreä siirtymä

Yhtäältä tekoäly ja muu teknologinen kehitys muuttavat ja uudistavat yritysten osaamistarpeita, joihin korkeakoulujen on kyettävä vastaamaan uudistaakseen yhteiskuntaa. Toisaalta tekoälyn nopea kehitys haastaa myös korkeakoulujen institutionaalista roolia uuden tiedon tuottajana.

Vihreä siirtymä on globaali rakennemurros, joka luo Suomelle valtavia mahdollisuuksia. EK:n keräämän vihreiden investointien dataikkunan perusteella Suomeen on suunnitteilla yli 300 miljardin arvosta uusia investointeja. Pula osaajista ja oikeanlaisesta osaamisesta ei saa olla esteenä investoinneille Suomeen. Nuorten pääsyä korkeakoulutuksen pariin on tärkeää nopeuttaa, mutta samalla on varmistettava, että korkeakouluilla on uudenlaista tarjontaa myös työikäisen väestön osaamisen uudistamiseen ja syventämiseen.

Korkeakoulujen keskeisenä roolina on uuden tiedon, osaamisen ja osaajien tuottaminen. Suomen pitkään jatkunut taantuma ei käänny kasvuksi ja paremmaksi tulevaisuudeksi ilman, että korkeakoulut menestyvät. Suomalaisten yritysten ja koko Suomen etu on, että meillä on maailmanluokan korkeakoulut, jotka pystyvät osaamisellaan uudistamaan yhteiskuntaa.

Vision luonnos on kommentoitavana 9.12.2025 saakka. Valmis visio korkeakoulutukselle ja tutkimukselle vuoteen 2040 julkaistaan keväällä 2026.