5 kysymystä EU-elpymisrahoituksesta – mitä se tarkoittaa yrityksille?

Tänä syksynä luodaan suuntaviivat sille, kuinka EU:sta saatava mittava elpymisrahoitus kohdennetaan Suomessa ja mikä on yritysten rooli siinä. Kaikkiin kysymyksiin ei tässä vaiheessa ole vastauksia, mutta kokosimme väliaikatietoa yrityksiä askarruttaviin kysymyksiin.

1. Mistä on kyse?

   EU-maiden johtajat saavuttivat kesällä poliittisen sovun 750 miljardin euron elpymisrahastosta. Ylivoimaisesti isoimman osuuden – lähes 90 prosenttia – muodostaa niin sanottu elpymis- ja palautumistukiväline (RRF, Recovery and Resilience Facility). Tuo 670 mrd euroa myönnetään EU-jäsenmaiden omien kansallisten rahankäyttösuunnitelmien pohjalta. Suomelle se tarkoittaa arviolta 2,3 miljardin euron ainutkertaista elvytysruisketta. Tämän päälle saamme vielä noin 0,7 miljardin verran lisärahoitusta muihin EU-ohjelmiin.

   Paraikaa Suomen hallitus valmistelee kansallista suunnitelmaa, jossa linjataan varojen käyttöä ja kohdentamista (lue lisää valtiovarainministeriön sivuilta: Suomen kestävän kasvun ohjelma).

2. Mitkä ovat kansallisen EU-elpymisrahoituksen ylätason suuntaviivat?

   a) EU-kriteerit
   Lähtökohtana on vauhdittaa investointeja, jotka tukevat Euroopan maiden talousuudistuksia ja tulevaa elinvoimaa. Elvytysraha ei siis ole tarkoitettu juoksevien kulujen katteeksi.

   Jäsenmaiden on kohdennettava 37 prosenttia rahoituksesta ilmastoa ja ympäristöä tukeviin hankkeisiin sekä 10 prosenttia digitalisaation vauhdittamiseen. Komissio on konkretisoinut näitä ilmasto- ja digipainopisteitä määrittelemällä ns. lippulaivahankkeet, joiden teemoihin se kannustaa jäsenmaita tuottamaan hankkeita.

   Rahoituksen käytön on oltava ns. maakohtaisten suositusten mukaisia eli tuettava eri jäsenmaille annettuja suosituksia talouden kuntoon laittamisesta.

   b) Suomen hallituksen painopisteet
   Syyskuun budjettiriihessä hallitus linjasi kansallisen suunnitelman eli Suomen kestävän kasvun ohjelman painopisteet ja alustavan kohdennuksen:

   1. Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle 0,4 – 0,5 mrd euroa
   2. Vihreä siirtymä tukemaan talouden rakennemuutosta 0,9 – 1,2 mrd euroa
   3. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen 0,15 – 0,3 mrd euroa
   4. Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen 0,2 – 0,4 mrd euroa
   5. Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen 0,15 – 0,3 mrd euroa
   6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen 0,3 – 0,4 mrd euroa

   Kokonaisuuksia muodostettaessa painotetaan seuraavia kriteerejä:

   • pitkän aikavälin positiiviset vaikutukset
   • lisää kasvupotentiaalia sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista kestokykyä ja yhtenäisyyttä
   • vihreän siirtymän ja digitalisaation tukeminen sekä tuottavuuden parantaminen koko maassa
   • rahoituksen väliaikaisuus.

3. Kansallinen EU-elpymisrahoitus kanavoituu yrityksille kahta kautta:

   a) Julkiset hankinnat
   EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitus käytetään etupäässä julkisiin investointeihin – joko valtion tai kuntien kautta. Tämä tarkoittaa siis merkittävää bisnesmahdollisuutta niille yrityksille, joilla on tarjottavana osaamista, joka vastaa Suomen kansallisen suunnitelman sisältämiä painopisteitä.

   Suomalaisten vientiyritysten kannattaa luonnollisesti hakeutua mukaan myös muissa EU-maissa järjestettäviin julkisiin hankintoihin, joiden kautta vastaavaa kansallista EU-rahoitusta jaetaan. Eri puolilla Eurooppaa on avautumassa kymmenien miljardien eurojen arvoinen bisnesmahdollisuus.

   b) Yritysten tukeminen
   Yksityisiä investointeja voidaan vauhdittaa erilaisten julkisten tukien ja tukiohjelmien sekä kilpailutusten kautta EU:n valtiontukisääntöjen puitteissa.

4. Minkä puolesta EK vaikuttaa?

   EU-elvytysrahoitus tulee suunnata alkuperäisen tavoitteen mukaisesti: talouden uudistumiseen. Ei siis tyydytä pelkästään jälleenrakentamaan taloutta, vaan nostetaan Suomen kilpailukyky uuteen iskuun. Siksi peräänkuulutamme vahvaa panostamista digitalisaatioon, energiatehokkuuteen ja muuhun vähähiilisyyteen sekä tuotekehitykseen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin. EU-rahoitus on ainutkertainen vipu, jota tulee hyödyntää tehokkaasti niin teollisuuden kuin palvelusektorin elinvoiman vahvistamiseksi.

   Avainasemassa on yritysten pääsy EU-rahalla rahoitettaviin julkisiin hankintoihin – niin Suomessa kuin muissa EU-jäsenmaissa. On huolehdittava siitä, että yritykset pääsevät kilpailemaan reilusti ja markkinoita vääristämättä. Lisäksi on varmistettava yritysten mahdollisuus saada suoraa vetoapua investoinneilleen esimerkiksi innovaatiorahoituksen kautta.

   Massiivista rahoituskokonaisuutta on suunnattava hallitusti. On tavoiteltava suurempia ja vaikuttavampia kokonaisuuksia, jotta rahoitus ei hajaudu pieniksi irrallisiksi puroiksi. Aluepolitiikan ei pidä sotkea rahan kohdentamista.

   EK peräänkuuluttaa myös tiukkaa seurantaa ja valvontaa, jotta kaikki maat käyttävät rahoituksen alkuperäisen uudistumistavoitteen ja EU-kriteerien mukaisesti.
   EK:n näkemyksiä EU:n elpymispakettiin ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan

5. Miten prosessi etenee?

   Suomen hallitus esittelee kansallisen rahankäyttösuunnitelman luonnoksen marraskuussa eduskunnalle ja alkuvuodesta se lähetetään EU-komissiolle. Keväällä 2021 Suomi lähettää lopullisen esityksensä komission ja jäsenmaiden neuvoston hyväksyttäväksi.

   Komissio myöntää ennakkorahoitusta heti vuonna 2021, kun Suomen kansallinen suunnitelma on hyväksytty. Tätä ennakkorahoitusta voidaan käyttää nopeavaikutteisten hankkeiden käynnistämiseen.

   Rahoituspäätökset on tehtävä viimeistään vuonna 2023 ja rahoitus on käytettävä vuoden 2026 loppuun mennessä.