Ammatillisen koulutuksen reformi tiivistää työelämäyhteistyötä
EK:n mukaan on erinomaista, että asiakaslähtöisyys on nostettu uudistuksen tavoitteeksi. Myös yritykset nähdään jatkossa opiskelijoiden rinnalla ammatillisen koulutuksen asiakkaina. Tavoite koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämisestä on hyvä.
Hallituksen kärkihanke, ammatillisen koulutuksen reformi, etenee, kun hallitus antoi tänään esityksensä uudesta lainsäädännöstä. Kyseessä on iso kokonaisuudistus, joka koskee koko ammatillista koulutusta ja oppisopimusta. Tutkintoon tähtäävä työvoimakoulutus siirtyy osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää.
Myös koulutuksen rahoitusmalli uudistuu. Rahoituksessa painotetaan aiempaa voimakkaammin koulutuksen vaikuttavuutta ja oppilaitoksilla on jatkossa enemmän vastuuta opiskelijoiden työllistymisestä.
Ammatillisen koulutuksen kohderyhmänä ovat perusasteen päättävien nuorten lisäksi muut vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevat, ammatinvaihtajat sekä uutta osaamista hankkivat työssä olevat ja työttömät.
Joustavasti osaamista työelämän tarpeisiin
Uudistus ohjaa oppilaitoksia uudistamaan toimintaa asiakaslähtöisesti. Myös yritykset nähdään jatkossa opiskelijan rinnalla ammatillisen koulutuksen asiakkaina. Ammatillinen tutkintojärjestelmä uudistuu osana reformia ja tutkintojen uudistuminen nopeutuu.
Moniosaaminen ja työuran aikainen osaamisen uudistaminen ovat työelämän ajankohtaisia haasteita. Ammatillisen koulutuksen reformi auttaa osaltaan vastaamaan niihin, kertoo EK:n asiantuntija Mirja Hannula.
– Esimerkiksi tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimus tarjoaa yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden päivittää työntekijöiden osaamista.
– Yritykset myös tarvitsevat yhä erikoistuneempaa osaamista. Koulutuksen järjestäjien kesken tarvitaan työnjakoa ja yhteistyötä, jotta eri toimialojen osaamistarpeisiin voidaan vastata. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista ohjausta tarvitaan, jotta myös pienten alojen koulutus voidaan turvata.
Oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus
Työsopimukseen perustuvan oppisopimuskoulutuksen rinnalle tulee käyttöön koulutussopimus, joka korvaa nykyisen työssäoppimisen. Se on ei-työsopimussuhteinen opiskelumuoto.
Mirja Hannulan mukaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta tarvitaan joustavuutta, koska eri työpaikoilla on erilaiset tarpeet ja edellytykset tarjota opiskelumahdollisuuksia.
– Viime kädessä jokainen työnantaja päättää itse, kuinka laajasti haluaa tarjota opiskelijoille oppimismahdollisuuksia työpaikalla. Yrityksellä on myös jatkossa päätösvalta, tekeekö se opiskelijan kanssa oppisopimuksen vai tapahtuuko opiskelu työpaikalla koulutussopimuksella ilman työsopimussuhdetta.
Hallituksen esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.
Lue lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteesta.
