Aura ja Riikka kiertelivät Porissa lainsäädäntölasit päässä: Digitalisaatio ja innovaatiot puhuttivat SuomiAreenassa

Torstaina SuomiAreenalla puhuttiin datan valtavasta mahdollisuudesta. Päivän eri tilaisuuksissa painotettiin, että yritysten tulisi lähteä datan ja teknologioiden hyödyntämisessä rohkeasti liikkeelle, sekä oppia kokeilemalla. 

EK:n paneelikeskustelussa Kuka tahtoo tietosi: miten säilytetään luottamus, mutta sallitaan yritysten innovaatiot? keskusteltiin muun muassa tiedon keräämisen, sen hyödyntämisen ja yksityisyyden välisestä suhteesta. Panelistina ollut Nokian hallituksen pj. Risto Siilasmaa nosti esiin huolen Euroopan digitaalisen talouden geopoliittisesta kilpailukyvystä.

EU:n lainsäädännön tulee huomioida tekoälyn, koneoppimisen ja esineiden internetin tuomat mahdollisuudet. EU onkin uudistanut lainsäädäntöään ja tavoittelee tehokkaita digitaalisia sisämarkkinoita. Uudistuksista huolimatta EU:n digitalisoituminen ei ole ollut vuonna 2018 julkaistun DESI-indeksin mukaan riittävän nopeaa, jotta Eurooppa voisi saada kiinni maailman kärkimaat.

EU jatkaa lainsäädäntönsä kehittämistä seuraavalla komission toimikaudella muun muassa tekoälyn tuomien uusien oikeudellisten vastuukysymysten osalta. EK muistuttaa, että sääntelyn tulee keskittyä markkinoiden avoimuuteen ja tukea uudistumista, kansainvälistä kilpailukykyä ja kasvua. Kehittämistä vaativat myös yritysten monimutkaiset käyttöehdot ja epäselvät sopimukset, jotka aiheuttavat yksityisyydensuojalle riskin ja heikentävät kuluttajien luottamusta digitaalisiin palveluihin. Oikeudellinen muotoilu, eli legal design on digiajan ratkaisu käyttöehtojen ymmärrettävyyden ja selkeyden lisäämiseksi. Yritysten tulisi huomioida legal design ajattelu entistä laajemmin ja panostaa käyttöehtojensa selkeyteen.

Yksi digitaalista taloutta vauhdittava keino on avoimen datan ja anonymisoidun tiedon entistä parempi saatavuus. Panelistina ollut kansanedustaja Li Andersson muistutti, että avoin data mahdollistaisi uusien palveluinnovaatioiden kehittämisen muillekin toimijoille kuin datajäteille.

Marko Lepola ja Sanna Mutka Teliasta ja Jukka Tiainen Postista

Toinen digitaalista taloutta vauhdittava keino on 5G-verkon käyttöönotto. Telian paneelikeskustelussa Digitaalinen elämä: mahdollisuudet ja mahdollistajat Telian business lead Sanna Mutka korosti 5G-verkon merkitystä yrityksille. 5G-verkko edistää esimerkiksi älyautojen kehittymistä ja on toteutuessaan tärkeä teollisuudelle, satamille ja lentokentille. Telian keskustelussa Suomen vahvuudeksi nähtiin esineiden internet, automaatio

ja vahva tilastoinnin perinne. Lisäksi korostettiin julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä.

EU tiedostaa 5G-verkon merkityksen tulevaisuuden infrana. Uudessa EU:n sähköisen viestinnän alan säännöstössä, eli telepaketissa on tavoitteena. 5G-verkkojen käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa vuoteen 2020 loppuun mennessä.

Tania Röttger (Correctiv Saksa), Anne Berner (Keskusta) ja Vasyl Myroshnychenko (Ukraine Crisis Media Center)

Media-alan paneelikeskustelussa The Winner Takes It All: Who´s winning – fake news or journalism? päädyttiin yhteisellä suulla, että journalismi vie voiton valeuutisista, kunhan vain kaikki relevantit osapuolet – ml. julkishallinto/viranomaiset, media-ala ja toimittajat – osallistuvat yhteisiin talkoisiin disinformaation kitkemiseksi ja ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen perustuvan itsesääntelyn, avoimuuden ja läpinäkyvyyden keinoin. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toi esille, että Suomessa luottamus mediaan on edelleen kansainvälistä huippua, vaikka onkin laskenut aikaisemmasta mittauksesta noin 10 prosenttia.

Usko perinteiseen mediaan on selvästi vahvempi (noin 70 %) uusiin jakelukanaviin (internetiin ja sosiaalisen median palvelut) verrattuna (30-40%). Regulaation näkökulmasta disinformaation torjuntaan verkossa etsitään ratkaisuja sekä EU:ssa, jossa komissio on käynnistänyt maaliskuussa 2018 julkaisemansa tiedonannon toimenpiteiden täytäntöönpanon ja vastaavasti Suomessa on käynnissä laaja mediapoliittisen ohjelman valmistelu.

Päivän päätteeksi Kestävä kulutus – kenen vastuulla?– paneelissa elinkeinoelämää edusti Suomen Tekstiili & Muoti ry tj. Anna-Kaisa Auvinen ja Kaupan liiton vastuullisuusryhmän edustaja Stockmannin kehitysjohtaja Nora Malin. Teemaa lähestyttiin sekä ympäristön että sosiaalisen kantokyvyn näkökulmasta puhuen muun muassa kemikaalien ja muovien haitallisuudesta sekä eettisyyden takaamisesta globaaleissa tuotanto- ja jakeluketjuissa.

Panelistit vakuuttivat suomalaisten yritysten toimivan vastuullisesti lainsäädännön noudattamisessa (mm. tuoteturvallisuus) ja toivoivat suomalaiselta teollisuudelta edelläkävijyyttä kulutustuotteiden mikromuoviongelmaan innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi esimerkiksi puupohjaisilla pakkauksilla. Brändin merkitystä yrityksen vastuullisuuden ja kestävän kehityksen viestijänä painotettiin.