Case Suomen Laatoituskeskus: Oppilaitosyhteistyö keinona rekrytoida ja kehittää henkilöstöä
Tuulia Urpalainen vaihtoi ravintolatyöt rakennusalaan ja löysi uuden työpaikan aikuiskoulutuskeskuksen harjoittelupaikan kautta.
Tuulia Urpalainen asentaa tottuneesti laattoja kylpyhuoneen seinään Tampereen Niemenrantaan rakennettavissa uusissa kerrostaloissa Hän on tehnyt puoli vuotta töitä Suomen Laatoituskeskuksen laatoittajana ja on tyytyväinen ammatinvalintaansa.
”Pidän työstä, joka vaatii pikkutarkkaa näpertämistä. Toisaalta vauhtiakin on urakkahommissa löydyttävä.”
Ennen nykyistä ammattiaan Urpalainen ennätti tehdä 17 vuoden työrupeaman tarjoilijana ja ravintolapäällikkönä catering-yrityksissä ja ravintoloissa. Ajatus uran vaihdosta kypsyi vähitellen. Hän päätti hakeutua Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen TAKKin rakennusalan tutustumisjaksolle, jossa pääsi perehtymään alan ammatteihin ja työmaihin.
”Laatoittajan työ tuntui itselle sopivimmilta”, Urpalainen sanoo.
TAKKissa käynnistyi sopivasti laatoittajan ammattiin valmistava kurssi, jonka kahden kuukauden harjoittelujakso Laatoituskeskuksessa tuotti Urpalaiselle vakituisen työn.
”Koulutusputki toimi ainakin minun kohdallani äärimmäisen hyvin. En tiennyt laatoitustöistä ennestään mitään, enkä ollut koskaan pitänyt edes rälläkkää kädessäni. Ilmeisesti oppi tarttui kuitenkin nopeasti, kun harjoittelun jälkeen pyydettiin jäämään töihin.”
Harjoittelijoista motivoituneita työntekijöitä
Suomen Laatoituskeskuksen toimitusjohtaja Hannu Markkola sanoo, että pitkäjänteinen yhteistyö TAKKin kanssa alkoi jo noin 15 vuotta sitten. Silloin yrityksen kaikki työntekijät suorittivat oppilaitoksessa laatoittajan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon.
”Olimme Suomessa ensimmäinen laatoitusalan yritys, joka teetti tutkinnot kaikille työntekijöilleen. Halusimme osoittaa myös tällä tavalla, että olemme alalla edelläkävijöitä”, Markkola perustelee.
Yhteistyö TAKKin kanssa on jatkunut yksittäisillä koulutuksilla. Oppilaitoksen harjoittelijoita Laatoituskeskuksessa on keskimäärin 1–2 vuodessa. Kukin harjoittelujakso kestää 1–2 kuukautta.
Markkola sanoo, että harjoittelu on yksi väylä saada yritykseen uusia työntekijöitä.
”Osa harjoittelijoista on jäänyt meille töihin, jos yrityksellä on ollut tarvetta uudelle työvoimalle. Olemme saaneet heistä motivoituneita työntekijöitä, jotka olemme sitten kouluttaneet valmiiksi käytännön töissä.”
Taidot karttuvat vain työssä oppimalla
TAKKin kouluttaja Rauno Ung käy päivittäin yrityksissä tapaamassa niissä harjoittelevia opiskelijoita. Hän huomauttaa, että rakennusalalla työpaikalla oppiminen on ensiarvoisen tärkeää.
”Esimerkiksi vuoden mittaisesta koulutuksesta yleensä noin neljä kuukautta tapahtuu yrityksissä. Rakennusalalla on hyvin paljon asioita, jotka voi oppia ainoastaan tekemällä niitä omin käsin käytännössä.”
Ung huomauttaa, että ammatillisen koulutuksen reformi ja oppimisen painottuminen työpaikoille lisäävät entisestään sujuvan yhteistyön ja selkeän työnjaon merkitystä oppilaitosten ja yritysten välillä.
”Oppilaitoksen tehtävänä on opettaa jatkossakin ammatin alkeet. Lisäksi vastaamme työturvallisuuskortin ja työmaakohtaisten korttien kaltaisista asioista ennen kuin opiskelija lähtee työpaikalle.”
Oppimisen painottuminen työpaikoille asettaa Ungin mielestä myös yrityksille uusia haasteita.
”Hyvää työpaikkaohjausta tarvitaan entistä enemmän. Työpaikkaohjaajan tehtäviin kuuluvat opiskelijan työtehtävien suunnittelu ja edistymisen arviointi yhdessä oppilaitoksen kanssa.”
Ungin mukaan työpaikkaohjaajien motivaatiossa ja taidoissa on vaihtelua. Toisaalta hän ymmärtää, ettei ohjaukselle tahdo jäädä aikaa muiden kiireiden lomassa.
Suomen Laatoituskeskuksessa ohjaus on ratkaistu niin, että opiskelijat kiertävät työmailla useamman kokeneen ammattilaisen kanssa. Näin ohjaus ei rasita liikaa vain yhtä urakkatyötä tekevää ammattilaista.
”Toistaiseksi vapaaehtoisia ohjaajia on löytynyt. Opiskelijan kanssa työskentely hidastaa urakkatahtia, joten olemme taanneet ohjaajalle tietyn ansiotason”, Markkola sanoo.
Artikkeli on julkaistu www.Amisuudistuu.fi-sivustolla
Toimittaja: Matti Remes
