Digirysäyksestä on nähty vasta alkua

Fyysisen maailman digitalisoimisessa on lukemattomia mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. EK korostaa vaaliviesteissään, että digitaalisuudella voidaan tehostaa yritysten prosesseja ja saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä julkisissa palveluissa.

Päivittäin kuulee sanottavan, että digitalisaatio on Suomelle suuri mahdollisuus, johon pitää tarttua nyt pontevasti. Myös EK nostaa aiheen valokeilaan viesteissään maan tulevalle hallitukselle.

Asiantuntija Jari Konttisen mukaan yhteiskunnan toimintojen sähköistäminen ja automatisointi ovat vielä kesken.

– Monella tapaa olemme nähneet vasta alkusysäyksen. Fyysisen maailman digitalisoimisessa on lukemattomia mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle.

Digitalisaatiolla tarkoitetaan tuotantoteknologian, ohjelmistokehityksen, internetin ja datan nopeasti kehittyvää kokonaisuutta. Internet muokkaa tällä hetkellä kaikkia toimialoja.

Muutos on ollut nopeinta media-alalla ja kaupassa. Uutiset ja sisällöt löytyvät nyt reaaliaikaisesti verkosta ja sosiaalisesta mediasta. Erikoistuotteiden kauppa on puolestaan siirtynyt vahvasti isoihin verkkokauppoihin, joiden valikoimat ovat häkellyttävän laajoja ja toimitusajat nopeita.

– Tulevaisuudessa samanlaista joustavuutta halutaan b-to-b maailmaan ja teollisuuteen.

Suomen hyödynnettävä hyvää ICT-perimäänsä

Vahvan ICT-perimän ansiosta Suomella on hyvät lähtökohdat menestyä esineiden internetin alalla sekä perinteisten yritysten uusiutumisen kautta että kehittämällä uusia ratkaisuja maailmanmarkkinoille.

Jari Konttinen sanoo, että suomalainen osaaminen tietoliikenteessä ja elektroniikassa antaa hyvän lähtökohdan kaikkialle ulottuvan tietotekniikan kehittämiselle. Periaatteessa kaikkien esineiden tai asioiden – koneiden, kulkuneuvojen, rakennusten, teiden ja niin edelleen – ominaisuuksia tai toimintaa voidaan mitata antureilla ja analysoida mittaustuloksista syntyvää dataa.

– Näin synnytetään uutta liiketoimintaa tai tehostetaan yritysten prosesseja. Keskeistä on löytää ne osa-alueet, joilla suomalaiset voivat tuottaa lisäarvoa kilpailukykyisesti.

Esineiden internetin on arvioitu synnyttävän Suomessa uutta liiketoimintaa 1,4 miljardin euron arvosta vuoteen 2020 mennessä.

Huojennusta julkisten palvelujen kustannuksiin

EK muistuttaa, että myös julkisella sektorilla digitalisaatiolla on suuret mahdollisuudet.

Digitaalisuudella voidaan keventää merkittävästi julkisten palvelujen kustannuksia esimerkiksi tietojen yhteiskäytöllä viranomaistoiminnoissa, itsediagnostiikalla terveyspalveluissa tai etäoppituntien järjestämisessä kouluissa.

Digitalisaation hyödyt näkyvät muun muassa parempina palvelukokemuksina. Samalla pystytään hillitsemään julkisten menojen kasvua. Pitkällä aikavälillä tuottavuutta voidaan parantaa 20–30 prosenttia.

Tulevaisuus olisi parempi, jos turvaisimme riittävät resurssit yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön esineiden internetin kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi. Ohjelmointi- ja sovelluskehitykseen sekä data-analytiikkaan liittyvää koulutusta kannattaa lisätä kaikilla koulutusasteilla.

Jari Konttinen muistuttaa, että digitalisaatio ja esineiden internet kehittyvät ensisijaisesti yritysten investointien ja strategisten päätösten kautta.

– Julkinen sektori voi vauhdittaa kehitystä esimerkiksi rahoittamalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa Tekesin kautta. Julkisilla hankinnoilla voidaan nopeuttaa edelläkävijäratkaisujen syntymistä. Lainsäädäntöä tulee kehittää myös digitaalisen yhteiskunnan näkökulmasta.

EK haluaa, että tuleva hallitus esittäisi myös selkeät tavoitteet julkisen hallinnon tietovarantojen avaamiselle kansalaisten ja yritysten hyödynnettäväksi.

– Julkisten tietovarantojen avaamista on syytä jatkaa niin valtiolla kuin kunnissa. Avoin data toimii raaka-aineena julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen kehittämiselle.

• Lue myös: Suomi hopealle Digibarometrissa

EK on tilannut erillisen selvityksen digitaalisuuden mahdollisuuksista Suomelle. Se julkaistaan pääsiäisen jälkeen.