Entistä parempi hankintalaki tulossa voimaan pikaisesti
Pitkään valmisteilla ollut uusi hankintalaki on nyt enää presidentin vahvistusta vailla. Eduskunnan talousvaliokunta antoi mietintönsä lakiesityksestä 7.12. ja eduskunta hyväksyi lain mietinnön mukaisena 13.12. Lain taustalla on vuonna 2014 annettu EU:n uusi hankintasääntely, jonka mukaan uuden hankintalain olisi pitänyt olla voimassa jo tämän vuoden huhtikuussa. Laki tulee voimaan alkuvuodesta 2017, kenties jo vuodenvaihteessa.
Hankintalailla säännellään peräti 35 miljardin euron vuotuisesta julkisten varojen käytöstä. Verovarojen käytön tehostamisen lisäksi lailla on erityistä merkitystä kaikille niille yrityksille, joille julkinen sektori on merkittävä asiakas. Laki luo hankinnoille menettelysäännöt, mutta ei jatkossakaan määrää siitä, mitä tai millaista pitää ostaa.
Yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaisten kilpailuedellytysten kannalta keskeinen uudistus koskee hankintoja ns. sidosyksiköiltä. Poikkeuksena kilpailuttamisvelvollisuudesta hankintayksikkö saisi jatkossakin tehdä ostoja ilman kilpailuttamista sidosyksiköltään, joita se valvoo kuin omia toimipaikkojaan. Esimerkiksi kunnan omistama yhtiö voisi olla kunnan sidosyksikkö. Tulevassa laissa asetetaan lisäedellytykseksi, että sidosyksikkö harjoittaa enintään 5 %:n ja enintään 500.000 euron osuuden vuosittaisesta liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.
Tiukentuvalla sidosyksikkösääntelyllä halutaan taata tasapuoliset kilpailun edellytykset niissä usein toistuvissa tilanteissa, joissa julkisomisteiset yhtiöt myyvät palveluja yksityisille yrityksille ja henkilöille toimien kaupallisesti markkinoilla. Kun ne voivat samalla ilman kilpailuttamista tehdä itselleen edullisia sopimuksia julkisen omistajansa kanssa, ne saavat yksityisiin kilpailijoihin verrattuna epäreilun, verovaroista kustannetun edun.
Jatkossa sidosyksikköaseman suomista kilpailueduista pääsee siis nauttimaan vain, jos markkinoille myynti pysyy asetetuissa euro- ja prosenttimääräisissä rajoissa. Silloin kun viranomainen päättää mennä merkittävästi markkinoille, sen on toimittava markkinoiden pelisäännöin.
Erinomainen uudistus on myös se, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto alkaa valvoa hankintasääntelyn noudattamista. Nykysääntelyssä kuntien ja valtion hankintatoimen lainmukaisuuden valvonta on käytännössä yksityisten yritysten harteilla. Yrityksillä ei aina ole varaa, resursseja tai haluja lähteä viemään asiaa markkinaoikeuteen, vaikka lainrikkomus olisi ilmeinen. Tuomioistuintie on jatkossakin yritysten käytettävissä, mutta puolueeton ja ennakoiva viranomaisvalvonta vähentänee ajan myötä oikeusprosessien tarvetta.
