EU etenee taloudellisen turvallisuuden politiikassa – mistä on kyse?

Taloudellisesta turvallisuudesta on kriisivuosien myötä tullut EU-politiikan keskeisiä johtoajatuksia. Taustalla vaikuttavat kiristyneet jännitteet geotaloudessa, kauppapolitiikassa ja suurvaltasuhteissa. Suomalainen elinkeinoelämä peräänkuuluttaa tasapainoista lähestymistä: EU:n on pidettävä puoliaan ja turvattava kansainvälistä asemaansa, mutta ulkomaankaupasta elävä Eurooppa ei pärjää eristäytymällä. Kokosimme vastauksia siihen, miten taloudellinen turvallisuus heijastuu EU-politiikkaan.

1) Miksi EU on lähtenyt vahvistamaan taloudellisen turvallisuuden politiikkaa – mitkä kansainväliset kehityskulut vaikuttavat taustalla?
2) Mistä taloudellisen turvallisuuden politiikassa on käytännössä kyse? Mitä EU sillä tavoittelee?
3) Miten taloudellinen turvallisuus konkretisoituu kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille?
4) Mitä uhkia komissio on tunnistanut, mihin se haluaa jatkossa kohdistaa sääntelyä?
5) Miten suomalainen elinkeinoelämä suhtautuu taloudellisen turvallisuuden politiikkaan? Missä määrin kannatatte sitä, missä näette riskejä?
6) Onko yrityksille jo tarjolla kättä pidempää hyötytietoa?

1. Miksi EU on lähtenyt vahvistamaan taloudellisen turvallisuuden politiikkaa – mitkä kansainväliset kehityskulut vaikuttavat taustalla?
   

   Taloudellinen turvallisuus nousi EU:ssa pintaan eritoten koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyneen suurvaltapolitiikan myötä. Kriisivuodet osoittivat, kuinka haavoittuvainen Eurooppa on esimerkiksi energia-, komponentti- ja raaka-ainetoimitusten häiriöille. Samaan aikaan maailmalla on otettu käyttöön entistä kovempia otteita kansainvälisissä suhteissa ja kauppapolitiikassa.

   Huolena on, että taloudellisia riippuvuuksia eli käytännössä kansainvälistä kauppaa ja investointeja voidaan käyttää painostuskeinona geopoliittisissa kiistoissa. Näiden haasteiden edessä EU on lähtenyt päivittämään omaa keinovalikoimaansa, jolla se puolustaa omaa taloudellista turvallisuuttaan.

2. Mistä taloudellisen turvallisuuden politiikassa on käytännössä kyse? Mitä EU sillä tavoittelee?

   Taloudellisen turvallisuuden vahvistamisella EU pyrkii tekemään Euroopan taloudesta entistä kriisinkestävämmän. Tavoitteena on välttää liiallisia riippuvuuksia muista kauppakumppaneista sekä vahvistaa omavaraisuutta niin kriittisten raaka-aineiden, tuotannon kuin teknologioiden suhteen. Keskeistä on myös huoltovarmuuden takaaminen kaikissa oloissa.

   Käytännössä halutaan tarttua haavoittuvuuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi kansainvälisiin toimitusketjuihin, energia- ja televerkkoihin ja kriittisten teknologioiden turvaamiseen. Samoin halutaan varautua paremmin uhkiin, jotka liittyvät taloudelliseen painostamiseen, teknologian kaappaamisiin tai muihin vihamielisiin toimiin.

   Komission strategia tiivistyy seuraaviin osa-alueisiin:

   • EU:n vetovoiman vahvistaminen tuotannon ja investointien sijaintipaikkana
   • Uudet turvatoimet, joilla taloutta suojataan suhteessa kolmansiin maihin
   • EU:n kauppakumppanuuksien laajentaminen ja hajauttaminen.

    

3. Miten taloudellinen turvallisuus konkretisoituu kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille?
   

   Taloudellinen turvallisuus on prioriteetti, joka heijastuu laaja-alaisesti EU:n isoissa sääntelyaloitteissa esimerkiksi investointien edistämisessä, julkisten hankintojen pelisäännöissä, teollisuuspolitiikassa, puolustusteollisuudessa, kansainvälisissä kauppasuhteissa sekä rahoituksessa.

   Kansainvälisen kaupan osalta eurooppalaiset yritykset saattavat kohdata tulevaisuudessa uusia rajoituksia ja tiukempaa sääntelyä erityisesti koskien korkeaa teknologiaa tai kriittisiä resursseja. Vientiin, ulkomaisiin investointeihin, kansainvälisiin sijoituksiin, yrityskauppoihin tai TKI-yhteistyöhän saattaa kohdistua kasvavaa viranomaisvalvontaa, luvanvaraisuutta tai raportointivelvoitteita.

   Toisaalta taloudellista turvallisuutta on edistetty myös tiivistämällä kauppasuhteita uusien jättitalouksien kanssa. EU on saanut neuvoteltua maaliin useita ison mittakaavan kauppasopimuksia (mm. Latinalaisen Amerikan Mercosur-maat, Intia ja Indonesia).

4. Mitä uhkia komissio on tunnistanut, mihin se haluaa jatkossa kohdistaa sääntelyä?
   

   Tuorein ulostulo oli joulukuussa 2025 julkaistu komission tiedonanto EU:n taloudellisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Siinä tunnistetaan seuraavat kokonaisuudet, joihin komissio haluaa puuttua päättäväisin ja nopein toimin:

   • Toimitusketjujen kriisinkestävyyden vahvistaminen ja strategisten riippuvuuksien torjuminen tavaravirroissa ja palveluissa
   • Lisäarvoa tuottavien investointien houkuttelu EU:hun
   • Puolustus- ja avaruusteollisuuden sekä muiden kriittisten teollisuudenalojen tukeminen
   • EU:n aseman vahvistaminen kriittisissä teknologioissa
   • Arkaluontoisen ja EU:n taloudellista turvallisuutta koskevan tiedon turvaaminen
   • EU:n kriittisen infrastruktuurin häiriöiden ehkäiseminen ja hallitseminen

5. Miten suomalainen elinkeinoelämä suhtautuu taloudellisen turvallisuuden politiikkaan? Missä määrin kannatatte sitä, missä näette riskejä?

   Taloudellinen turvallisuus on tärkeää myös elinkeinoelämän näkökulmasta. Yritykset kärsivät ensimmäisinä, jos toimitusketjut katkeavat tai eurooppalaista teknologiaa joutuu vääriin käsiin.

   Peräänkuulutamme kuitenkin tasapainoista lähestymistä. EU:n on ehdottomasti pidettävä puoliaan ja turvattava kansainvälistä asemaansa, mutta viennistä ja tuonnista elävä Eurooppa ei voi kääntyä sisäänpäin ja eristäytyä. Tarvitsemme kansainvälistä kauppaa ja riskienhallinta on jo nyt normaali osa eurooppalaisten yritysten liiketoimintaa.

   Varotoimien on oltava oikeasuhtaisia. On vältettävä tilanne, jossa EU etenisi taloudellisen turvallisuuden nimissä liialliseen protektionismiin, raskaaseen byrokratiaan ja vaikeasti ennakoitavaan sääntelyyn. Silloin toimet kääntyisivät alkuperäistä tavoitetta vastaan, kun eurooppalainen investointihalukkuus heikkenisi ja talous näivettyisi.

   Euroopan taloudesta saadaan nykyistä iskunkestävämpiä, kun yrityksemme ovat innovatiivisia, taloudellisesti kannattavia ja pystyvät kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Siksi kannatamme lämpimästi EU:n aktiivista otetta kauppaneuvotteluissa, jonka tuloksena komissio on saavuttanut Suomen ulkomaankaupan kannalta tärkeitä neuvottelutuloksia. On tärkeä saada neuvotellut sopimukset ripeästi voimaan.

   Taloudellista turvallisuutta ajavien EU-toimien tulee olla huolella harkittuja, hyvin kohdennettuja ja riskiperusteisia. Sen sijaan laajoihin ja yleisluonteisiin rajoituksiin liittyy paljon riskejä mm. pk-yritysten ja Suomen kaltaisten vientivetoisten jäsenmaiden näkökulmasta.

6. Onko yrityksille jo tarjolla kättä pidempää hyötytietoa?

   Komissio on alkanut ylläpitää tietopalvelua, jonka kautta yritykset saavat viimeisimmät tiedot kauppakumppaneiden käyttöön ottamista vientirajoituksista ja muista kriisinsietokykyyn liittyvistä riskeistä. Palvelu löytyy yrityksille suunnatulta EU:n Access2Markets-sivustolta kohdasta ”Vientitoimenpiteet ja -rajoitukset” / ”Export measures / restricions”.  Portaali tarjoaa myös hyödyllistä tietoa tulleista, sääntelystä, kauppasopimuksista sekä markkinoillepääsyvaatimuksista.