EU sai onnistuneesti maaliin kauppaneuvottelut Indonesian kanssa

EU:n vahva vauhti kauppaneuvotteluissa jatkuu, kun Indonesian kanssa saavutettiin sopu laajasta kauppasopimuksesta ja investointisuojasta. Tullit poistuvat käytännössä kokonaan myös Suomen keskeisiltä vientituotteilta. Ensin pitää kuitenkin saada EU:n sisäinen hyväksyntäprosessi päätökseen ja sopimus voimaan.

EU ja Indonesia ovat päässeet syyskuussa sopuun kahdesta merkittävästä sopimuksesta:

• laaja-alainen kauppasopimus (Comprehensive Economic Partnership Agreement, CEPA) sekä
• investointisuojasopimus (Investment Protection Agreement, IPA).

Neuvottelutulos on monella tapaa tervetullut, arvioi EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma:

”Indonesia on maailman neljänneksi väkirikkain maa eli kyseessä on valtava markkina. Sopimus tulee tarjoamaan Suomenkin viennille merkittäviä uusia mahdollisuuksia, sillä meille keskeisten tuoteryhmien tullit laskevat nollaan.”

Neuvottelut vietiin loppuun kauppajännitteiden keskellä. Yhdysvallat on asettanut korkeat tuontitullit sekä EU:lle että Indonesialle, mikä loi Siikaluoman mukaan lisämotivaatiota kauppasuhteiden syventämiselle.

”Geotalouden kriisiaikoina on arvokasta, että EU onnistuu vahvistamaan kauppasuhteita Aasian kasvutalouksien kanssa. Samalla resilienssi kasvaa, kun riippuvuus yksittäisistä kumppaneista vähenee”.

Kauppasopimuksen keskeiset taloudelliset vaikutukset

Vaikka virallisia sopimustekstejä ei ole vielä julkaistu, komission tiedotteen ja alustavien tietojen perusteella kauppasopimus tuo merkittäviä hyötyjä eurooppalaisille yrityksille:

• Indonesia poistaa käytännössä kaikki tullit EU:n tuotteilta, minkä arvioidaan tuovan yli 600 miljoonan euron säästöt:

  Tullit poistuvat mm. koneilta ja sähkölaitteilta, kemianteollisuuden tuotteilta, lääkkeiltä, autoilta ja elintarvikkeilta mukaan lukien valtaosa maitotuotteista ja lihasta.

  Hyödyt koskevat konkreettisesti myös Suomea, sillä tällä hetkellä Indonesia perii jopa 10 prosentin tulleja monilta meille tärkeiltä vientituotteilta.

  Joidenkin tuotteiden osalta tämä tapahtuu siirtymäajan kuluessa.

• Palvelumarkkinoiden avautuminen: Indonesia avaa eurooppalaiselle viennille keskeisiä palvelusektoreita, kuten tietokone- ja televiestintäpalvelut.
• Digitaalinen kauppa: Indonesia tekee merkittävän suunnanmuutoksen suhtautumisessaan digitaalisten tuotteiden kohteluun. Se on viime vuosina vahvasti ajanut tullien asettamista digitaalisille tuotteille kuten ohjelmistoille, peleille ja e-kirjoille, mutta sitoutuu nyt olemaan asettamatta tällaisia EU-tuotteille.
• Tuontilisenssien yksinkertaistaminen ja IPR-suoja: Byrokratia keventyy ja tekijänoikeudet vahvistuvat.
• Kriittiset raaka-aineet: Sopimus tukee EU:n pyrkimyksiä hajauttaa raaka-ainehankintojaan – Indonesialla on esimerkiksi maailman suurimmat nikkelivarannot.
• Maatalous: Sopimukseen sisältyy myös merkittäviä rajauksia: EU ei avaa markkinoitaan herkille tuotteille kuten riisille, sokerille ja kananmunille.

EU:n ja Indonesian sopima investointisuojasopimus tarjoaa voimaan tultuaan yrityksille parempaa oikeusturvaa ja ennustettavuutta Indonesiassa tehtäville investoinneille. Suomalaisyritysten osalta tilanne on jo nyt varsin hyvä, sillä Suomella ja Indonesialla on voimassa oleva kahdenvälinen investointisuojasopimus.

Hyväksyntäprosessi etenee nyt EU:n sisällä

Vaikka EU:n ja Indonesian välillä onkin nyt saavutettu tärkeä läpimurto, vaatii sopimusten voimaantulo vielä monivaiheisen käsittelyn Euroopan unionissa.

Juridisten pohjatöiden jälkeen EU-komissio tulee tekemään esityksensä jäsenmaille sopimusten hyväksymisestä. Kauppasopimuksen osalta tarvitaan jäsenmaiden määräenemmistön hyväksyntä ja Euroopan parlamentin ratifiointi.  Investointisuojasopimuksen voimaantulo voi kestää pidempään, sillä sen hyväksyntä edellyttää EU-maiden kansallisten parlamenttien hyväksyntää.