EU uudistaa liikennepolitiikkaa; meriliikenteelle tulossa päästökauppa
Meriliikenteen päästövähennykset ovat EK:n kannattama tärkeä tavoite, johon on pyrittävä kustannustehokkaasti ja Suomen maantieteelliset erityispiirteet huomioiden.
Komission Green Deal -ohjelma astui askeleen eteenpäin, kun komissio julkisti tänään Kestävän ja älykkään liikkumisen ohjelman (Sustainable and Smart Mobility Strategy). Siinä haetaan keinoja, joilla liikennesektorin päästöjä saataisiin vähennettyä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Liikenteen päästöjen vähentäminen on edellytys EU:n ilmastopolitiikan ylätavoitteen saavuttamiseksi: hiilineutraalius vuonna 2050. Nyt liikenteen osuus EU-päästöistä on neljännes. Komissio listaa liikenneohjelmassaan kymmenen lippulaivahankkeen alle peräti 80 politiikkaehdotusta, jotka esitellään vuoteen 2024 mennessä.
Yksi ohjelman kiinnostavimpia aloitteita liittyy meriliikenteeseen. Komission liikennepolitiikan kantavia ajatuksia on se, että ”käyttäjä (saastuttaja) maksaa” -periaate ulotetaan kaikkiin liikennemuotoihin. Komissio aikoo esittää vuoden 2021 aikana merenkulun lisäämistä EU:n päästökauppajärjestelmään. Käytännössä tämä koskisi ainakin eurooppalaisten satamien välistä meriliikennettä tai laajemmin myös Euroopan ulkopuolelta tulevaa ja sinne lähtevää meriliikennettä.
Suomen vienti on korostetun riippuvainen merirahdista
EK tukee EU:n tavoitetta olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Puhdasta ja kustannustehokasta liikennettä olisi edistettävä kaikissa liikennemuodoissa, soveltaen yhteisiä pelisääntöjä ja markkinaehtoisia keinoja.
Merenkulun päästökaupan valmistelussa EK korostaa seuraavia näkökohtia:
- Merenkulun ottaminen päästökaupan piiriin olisi iso askel hiilen hinnoittelun suuntaan. Samalla on kuitenkin tärkeää panostaa valmistelutyössä vaikutusten arviointiin. On sekä ilmaston että kestävän liiketoiminnan etu, että päästövähennykset saadaan toteutettua kustannustehokkaasti. Meriliikenne on jo nykyisellään vähäpäästöisin kuljetusmuoto.
- Ulkomaankauppamme on korostetun riippuvaista meriliikenteestä. Siksi on tärkeää, että Suomen maantieteelliset ja logistiset erityispiirteet huomioidaan valmistelussa. Merirahtien kallistuminen kasvattaisi hiilivuodon riskiä teollisuudessa, jos tuotantoa siirtyisi sen seurauksena kolmansiin maihin. Liikenteen päästöt kasvaisivat, jos kuljetuksia siirtyisi meriltä maanteille.
- Ilmaston takia tarvitsemme jäävahvisteisia aluksia, joiden ympärivuotinen käyttö lisää energiankulutusta ja päästöjä. Tämä tulee huomioida, jotta yritysten kilpailuasetelma ei vääristy talviolosuhteiden vuoksi.
- EU:n tulee samanaikaisesti vaikuttaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kautta sen puolesta, että meriliikenteen päästökauppaa saadaan laajennettua vaiheittain myös muualla maailmassa. Perimmäisenä tavoitteena tulee olla globaali päästökauppajärjestelmä ja tasapuoliset kilpailuolosuhteet.
Komission tuore liikenneohjelma sisältää kymmeniä muitakin kiinnostavia tavoitteita. Näihin kuuluu mm. 30 miljoonan sähköauton saaminen teille vuosikymmenen loppuun mennessä, rautateiden matkustajaliikenteen kaksinkertaistaminen ja investoinnit kestäviin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja cleantechiin.
