EU:n päästökauppa laajenee meriliikenteeseen vuonna 2024
Meriliikenteen ilmastotoimet etenevät sekä päästökaupan keinoin että siirtymällä puhtaampiin polttoaineisiin. Tämä on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta samalla on varauduttava kustannusnousuun.
Meriliikenne siirtyy EU:n päästökaupan piiriin vaiheittain: ensi vuonna päästöoikeuksia on hankittava 40 prosentin osuudelle päästöistä, seuraavana vuonna 70 prosentin osuudelle ja vuonna 2026 jo täysimääräisesti. Käytännössä varustamot hoitavat päästöoikeuksien hankkimisen.
Päästökaupan lisäksi EU:n meriliikenteessä velvoitetaan käyttämään uusiutuvia ja vähäpäästöisiä polttoaineita. Vuodesta 2025 alkaen meripolttoaineen kasvihuonekaasuintensiteetin tulee alentua 2 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Prosenttilukua kiristetään siitä eteenpäin viiden vuoden välein, tavoitteena 75 prosentin vähenemä vuonna 2050.
Meriliikenteen ilmastotoimet ovat välttämätön askel kohti Pariisin sopimuksen mukaisia päästövähennyksiä, korostaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo:
”Samalla kun päästöjä vähennetään, on huolehdittava yritysten mahdollisuudesta investoida ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Siksi päästövähennykset on toteutettava kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.”
Itämerellä on varauduttava huomattavaan kustannusnousuun. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan meriliikenteen vuosittainen lisäkustannus olisi vuoden 2026 tilanteessa arviolta 500–700 miljoonaa euroa, huomioiden sekä päästökaupan että meripolttoaineiden vaikutukset.
Meriliikenteen ilmastotoimet ovat osa EU:n ”Fit for 55” -lainsäädäntöpakettia, jolla EU tavoittelee 55 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Valtaosa uudesta lainsäädännöstä on jo kansallisessa toimeenpanossa jäsenmaissa. Suomessa uusi päästökauppalaki on eduskunnan käsittelyssä.
Taustaa EU:n päästökaupasta
EU:n päästökauppa perustettiin vuonna 2005 ja sen piiriin ovat pitkään kuuluneet energian tuotanto, energiavaltainen teollisuus ja lentoliikenne. Tavoitteena on varmistaa EU:n kasvihuonekaasujen vähennystavoitteiden toteutuminen, mikä auttaa saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita vuoteen 2050 mennessä. Päästökauppa ohjaa yrityksiä joko vähentämään ilmastopäästöjä tai maksamaan päästöoikeuksista, jolloin kustannustehokkaimat toimet tulee tehtyä ensin. Päästöoikeuksien hinta elää markkinaehtoisesti, kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kaupattavien päästöoikeuksien määrä vähenee vuosi vuodelta kohti sovittua päästövähennystavoitetta, . Komissio on arvioinut, että nykysäännöillä päästöoikeudet käytännössä loppuvat vuoden 2040 kieppeillä.
